Keväällä 2022 Raaseporin kaavoitusyksikkö kokosi asukkaiden näkemyksiä tulevaisuuden Raaseporista kyselyllä sekä kahdeksassa tulevaisuustyöpajassa eri puolilla kaupunkia. Raasepori 2050 -hankkeen on tarkoitus johtaa maankäytön kehityskuvaan, joka toimii eräänlaisena pitkäaikaisena strategiana.
Hankkeen asukasosallistumiset on järjestetty yhteistyössä FEMMA Planning Oy:n kanssa, joka on myös analysoinut tulokset.
- On hienoa ja poikkeuksellista, että kaupunki ottaa asukkaat mukaan uuden kehityskuvan suunnitteluun. En ole kuullut mistään muusta kaupungista, joka olisi tehnyt saman tällä tasolla. Raasepori on todellakin kehityksen aallonharjalla, ja siitä kannattaa olla ylpeä, kertoo työpajojen fasilitaattori ja maantieteilijä Efe Ogbeide FEMMA Planning Oy:stä.
Tulevaisuushanke kiinnosti asukkaita: Näytä kartalla -kyselyyn saatiin yhteensä 659 vastausta, ja tulevaisuustyöpajoihin osallistui noin 90 henkilöä eri puolilta Raaseporia.
Työpajoissa osallistujat saivat kirjoittaa omat otsikkonsa "Tulevaisuussanomiin". Harjoitus johti niin nauruun kuin aplodeihin. Bromarvissa Tulevaisuussanomissa sai lukea ennätyksellisestä tulomuutosta. Vuonna 2050 Bromarvin asukasluku kaksinkertaistuu jälleen ja kyläkoulua laajennetaan. Karjaalla luonto ja kestävyys sekä uudet tapahtumat olivat keskeisessä asemassa. Karjaan workshopin Tulevaisuussanomista voi lukea puidenistutustalkoista, sadonkorjuujuhlista sekä RUSH-teknologiayritystapahtumasta. Mustiolla kasvatetaan tulevaisuudessa uusia lähiruoan muotoja: Mustion torilla paikallisia banaaneja ja tänä vuonna ennätyssuuri kahvisato. Pohjassa pohdittiin uusia kestäviä ajoneuvoja, hydrokapselitakseja ja uutta ekokylää Trollshovdaan. Snappertunassa lisääntyivät sekä asukasluku että matkailu, kun uudet risteilyalukset saapuivat kunnostetulle linnalle. Tammisaaressa ennustettiin, että Raaseporissa on koko Suomen terveimmät kylät. Kylät ovat niin terveitä, että niissä eletään pitkään, eikä sairaaloita tarvita lainkaan.
Yksi työpajoista järjestettiin erityisesti Raaseporin nuorisovaltuustolle. Nuoret toivoivat useita opiskelumahdollisuuksia ja yliopistoa sekä tapahtumia, jotka luovat yhteenkuuluvuutta koko Raaseporissa. Toivottiin myös ultrapaikallisia palveluita, kuten pieniä kyläsairaaloita ja hauskoja osallistavia musiikkitapahtumia.
Kysely- ja työpaja-aineistosta löytyy useita toistuvia teemoja, jotka kiinnostavat kuntalaisia. Kiinnostus kestäviin ratkaisuihin, omavaraisuuteen, lähiruokaan ja pienimuotoisuuteen näyttää yhdistävän monia kuntalaisia. Kylien ja kaupunginosien välistä liikkumista pidettiin tärkeänä myös tulevaisuudessa. Vesiväyliä ja -liittymiä pidettiin mielenkiintoisena täydennyksenä kehitettäväksi maanteiden ohella. Kyse voi olla myös toiveesta parantaa Raaseporin merialueiden ja saariston saavutettavuutta.
- Näyttää siltä, että kuntalaiset haluavat houkutella kyliin lisää asukkaita, laajentaa ja ylläpitää elävää luonnonläheistä haja-asutusaluetta lähipalveluineen. Samalla ilmastotavoitteet asettavat vaatimuksia yhdyskuntarakenteelle. Haja-asutusalueiden infrastruktuurin lisääminen voi olla haastavaa, kun valtion taholta vaaditaan maltillisuutta haja-asutusalueiden rakentamisessa ja hajallaan olevan infran välttämistä. Useat tutkimukset väittävät, että kaupunkikeskuksien tiivistäminen on energiatehokkaampaa ja kestävämpää kuin haja-asutusalueiden kasvu. Muun muassa nämä ovat asioita, jotka kehityskuvan muokkaamisessa on otettava huomioon, ja samanaikaisesti on nähtävä myös useita näkökulmia, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.
Asukasosallistumisen tuloksia tullaan käyttämään ensisijaisesti kehityskuvan tuottamiseen. Syksyn 2022 aikana hanke siirtyy uuteen vaiheeseen. Nyt asukkaiden ideoita yhdistetään trendeihin ja ennusteisiin, jotka kootaan erilaisiin tulevaisuuden skenaarioihin.
- Tulevaisuuden skenaarioissa otetaan huomioon megatrendit ja ennusteet, strategiat ja suunnitelmat sekä erilaiset analyysit ja laskelmat. Näitä voivat olla esimerkiksi digitalisaation ja kaupungistumisen megatrendit, valtiolliset tai paikalliset suunnitelmat kuten Raaseporin pyöräilyn edistämisohjelma ja analyysit kuten väestöennusteet, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.
Kehityskuva, joka on maankäytön karttamuotoinen strategia, valmistuu vuoden 2023 aikana. Tulevaisuusprojektin asukasosallistumiseen on saatu tukea Sitralta.
Kehityskuvatyötä voi seurata kaupungin verkkosivuilta (linkki).
Lisää tulevaisuusotsikoita ja muuta yksittäisten työpajojen aineistoa (linkki).
Johanna Backas, kaupunginarkkitehti, puh. 019 289 3843, [email protected]
Minttu Peuraniemi, maankäyttösuunnittelija, puh. 019 289 3844, [email protected]
Raaseporin kaupunki
Raaseporin kaupunki syntyi 1.1.2009, kun Tammisaari, Karjaa ja Pohja yhdistivät voimavaransa. Kaupunki on saanut nimensä keskiaikaisen Raaseporin linnan mukaan, joka mainitaan ensimmäisen kerran historiallisissa asiakirjoissa vuonna 1378.
Raaseporin kaupunki sijaitsee noin 76 kilometriä länteen Helsingistä (Karjaalle) ja noin 111 km kaakkoon Turusta (Tammisaareen). Raaseporin asukkaista noin 65 % puhuu ruotsia äidinkielenään.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1