Purkumateriaalit hyötykäyttöön – Mikkelissä kehitetään rakennusten purkamisen kiertotaloutta

Käyttöikänsä loppuun tulleiden, sisäilmaongelmaisten tai muutoin tyhjiksi jääneiden rakennusten purkaminen on kiihtynyt Mikkelin seudulla. CityLoops- ja Rapurc-hankkeissa selvitetään ja kokeillaan uusia toimintatapoja, joilla purkumateriaaleja hyödynnetään entistä arvokkaampiin käyttökohteisiin.  

Purkamisen kiertotalouteen on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota EU:n ja Suomen tasolla. Ympäristöministeriö julkaisi vuosi sitten oppaan purkukartoituksen tekemiseen.

- CityLoops-hankkeessa purkumateriaalikartoitus toteutettiin ensimmäisten joukossa Suomessa Pankalammen entisen hammashoitolan rakennuksessa, kertoo ympäristöturvallisuuden asiantuntija Vuokko Malk Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkista.

Vuosina 2018–2020 Mikkelin kaupungin rakennusvalvonta myönsi 32 purkulupaa omakotitaloja suuremmille kohteille. Purettavien kohteiden kerrosala on yhteensä 48 000 m². Näistä kaupungin omia kohteita oli kymmenen. Lisäksi pientaloille ja piharakennuksille myönnettiin 107 purkulupaa, kerrosalaltaan yhteensä 6 200 m².

Purettavista kohteista syntyvä jätemäärä on merkittävä. Esimerkiksi viljasiilojen purkamisesta syntyi betoni- ja tiilijätettä yli 8 000 tonnia. Pankalammen vanhainkodin purkamisesta syntyi betonijätettä 6 900 tonnia, puujätettä 800 tonnia ja metalliromua 190 tonnia. Metsäsairila Oy vastaanotti vuonna 2019 rakennus- ja purkujätettä yhteensä noin 28 000 tonnia.

- Ennen rakennuksen koneellista purkamista on tärkeää, että rakennuksesta inventoidaan, irrotetaan ja toimitetaan uudelleen käyttöön käyttökelpoinen irtaimisto, LVI-laitteet, ovet ja ikkunat, ympäristöasiantuntija Raimo Lilja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä sanoo.

Kaupungin omien kohteiden osalta purkujätteen lajittelu työmaalla ja sen hyödyntäminen Metsäsairila Oy:ssa on hyvällä tasolla. Vain 1–4 % kaupungin kohteiden purkujätteestä on päätynyt Metsäsairilan lajittelu- ja kierrätyskeskukseen lajittelemattomana. Lajittelu on tehokasta, sillä sekalaisen rakennusjätteen käsittelystä peritään korkeampi hinta kuin lajitellusta jätteestä.

- Lajittelu- ja kierrätyskeskuksessa purkujätteestä poimitaan vielä lisää kierrätyskelpoisia jakeita. Betoni- ja tiilijäte hyödynnetään kenttä- ja tierakenteisiin ja puujäte murskataan energiakäyttöön. Viime vuosina on kehitetty uusia tekniikoita, joilla eristevillojen, kipsilevyn ja kattohuovan jätteet saadaan kierrätettyä, mutta niiden kustannukset ovat vielä melko korkeita, kertoo kehityspäällikkö Jonne Gråsten Metsäsairila Oy:stä.

- Puujäte toimitetaan yleensä energiapolttoon, mutta viime kesänä kokeiltiin saada arvokkaampi sahatavara uudelleen käyttöön Sitran rahoittamassa, ja Uutta työtä ja osaamista kiertotaloudesta sekä MeijänMikkeli -hankkeiden ideoimassa kokeilussa.. Kotitaloudet saivat tilata käytettyä puutavaraa, josta naulat oli poistettu oppilastyönä. Purkutiilien irrottamista ja uudelleenkäyttöä on myös tarkoitus kokeilla, kertoo projektipäällikkö Esa Kohvakka Esedusta.

Purkumateriaalit pyritään jatkossa hyödyntämään entistä arvokkaammissa käyttökohteissa.Purkumateriaalien hyödyntämisen uusia toimintatapoja ja käytännön esimerkkejä esiteltiin CityLoops -, Rapurc- ja UTK-hankkeiden yhteisessä webinaarissa 9.12.2020.

Yhteystiedot

Vuokko Malk, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
puh. 040 647 4809
vuokko.malk@xamk.fi

Raimo Lilja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
puh. 050 409 7832
raimo.lilja@mikseimikkeli.fi

Esa Kohvakka
puh. 044 711 5356
esa.kohvakka@esedu.fi