Puolustus ei perustu vapaaehtoisuuteen

Reserviläisliitto jakaa puolustusministeri Jussi Niinistön tänään ilmaiseman huolen reservistä kieltäytymisen lisääntymisestä. Ilmiö heikentää yleiseen asevelvollisuuteen ja suureen reserviin pohjautuvan puolustusjärjestelmämme toimivuutta sekä uskottavuutta synnyttämällä kuvaa, jonka mukaan puolustus perustuisi vapaaehtoisuuteen.

Reserviläisliitto muistuttaa, että kaikkia kansalaisia koskeva velvollisuus puolustaa maata on kirjattu perustuslakiin. Lisäksi asevelvollisuuslaissa säädetään, että jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Miehistöön kuuluvien osalta asevelvollisuus päättyy, kun henkilö täyttää 50 vuotta.

Mikäli henkilön vakaumukseen perustuvat syyt estävät asepalveluksen suorittamisen, antaa laki mahdollisuuden siviilipalvelukseen. Tähän palvelukseen kuuluu arkipäivinä klo 8.45-16.00 tapahtuvaa opetusta, jonka kesto on neljä viikkoa. Tämän jälkeen henkilö suorittaa 319 päivän mittaisen työpalveluksen.

Varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen jälkeen reserviin siirtynyt henkilö voi koska tahansa siirtyä siviilipalvelusvelvolliseksi hakemalla täydennyspalveluun, joka kestää enintään 40 päivää. Tällä hetkellä täydennyspalveluksen kesto on kuitenkin vain viisi päivää.

Tilanne kestämätön

Reserviläisliitto pitää puolustusjärjestelmämme kannalta kestämättömänä tilannetta, jossa puolen vuoden asepalveluksen suorittanut, miehistöön kuuluva henkilö kuittaa asevelvollisuuslaissa säädetyt kertausharjoitusvelvoitteensa viiden päivän täydennyspalveluksella. Asiantila sopii erityisen huonosti yhteen sen kanssa, että reserviin kuuluvien kertausharjoitusvelvoitteet kaksinkertaistettiin asevelvollisuuslain muutoksella viime kesänä.

Lakimuutoksen taustalla olivat Ukrainan tapahtumat ja sotilaallisen jännityksen kiristyminen Suomen lähialueilla. Miehistöön kuuluvan reserviläisen lakisääteinen kertausharjoitusvelvoite on nyt miehistöllä 80 vuorokautta ja upseereilla sekä aliupseereilla peräti 200 päivää. Normaalitilanteessa kertausharjoituskutsu tulee lähettää reserviläiselle kolme kuukautta ennen harjoitusta mutta poikkeustilanteessa kertausharjoitukseen voidaan määrätä heti.

Reserviläisliitto kunnioittaa jokaisen henkilökohtaista vakaumusta mutta muistuttaa samalla, että Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2015 tekemän Siviilipalveluksen muuttuneet merkitykset maanpuolustusvelvollisuuden kokonaisuudessa -raportissa vähemmistö ilmoitti hakeutuneensa siviilipalvelukseen vakaumuksensa pohjalta. Raportin mukaan keskeiset siviilipalvelukseen hakeutumisen syyt olivat käytännöllisiä.

Siviilipalvelusta kehitettävä asevelvollisuuslain hengessä

Reserviläisliitto haluaa kiinnittää huomiota myös siihen, ettei siviilipalveluksen suorittaneille ja täydennyspalvelukseen siirtyneille reserviläisille ole käytännössä juuri suunniteltu tai valmisteltu poikkeusolojen tehtäviä. Työ- ja elinkeinoministeriön Siviilipalvelus 2020 -mietinnössä jopa esitettiin, että tavoitteesta käyttää siviilipalvelusvelvollisia kriisitilanteessa joissain erityisissä tehtävissä tulisi kokonaan luopua.

Reserviläisliitto ei yhdy raportin toimenpidesuosituksiin vaan toteaa, että siviilipalvelusta tulisi jatkossa kehittää vahvemmin asevelvollisuuslain hengessä niin, että mahdollisimman suuri osa siviilipalveluksen suorittaneista henkilöistä ja täydennyspalvelukseen myöhemmin hakeutuneista reserviläisistä sijoitettaisiin lain määräämien viranomaisten asettamiin tehtäviin ja, että näiden tehtävien suorittamista varten rakennettaisiin poikkeusolojen organisaatiot ja niitä myös kertausharjoituksenomaisesti harjoiteltaisiin ennakkoon.

Siviilipalveluksen tämänsuuntaista kehittämistä puoltavat mm. sodankäynnin muotojen viimeaikainen muutos ja hybridisodankäynnin uhka. Lisätietoja antavat Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola, 0400 182 700 ja toiminnanjohtaja Olli Nyberg, 0400 640 755.