Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn tulosten perusteella Lahdessa on menty eteenpäin monessa kehittämiskohteena olleessa asiassa, esimerkiksi kiusaamisen ja päihteiden vastaisessa työssä ja oppilaiden kuulluksi tulemisessa. Vanhempien hyvä keskusteluyhteys lasten ja nuorten kanssa on selkeä ilon aihe. Huolenaiheena tästä kyselystä nousee yksinäisyyden kokemuksen ja mielialapulmien lisääntyminen erityisesti tytöillä sekä kouluyhteisöön kiinnittymisen heikentyminen perusopetuksessa.
- Käytettävissämme on todella arvokasta tietoa monenikäisten lasten ja nuorten omista kokemuksista. Nyt meidän pitäisi tietoa hyödyntää eri foorumeilla ja käydä keskustelua erityisesti lasten ja nuorten itsensä kanssa, vetoaa opiskeluhuollon palvelupäällikkö Eija Kinnunen Lahden kaupungin psykologi- ja kuraattoripalveluista.
- Tätä toivovat myös nuoret itse.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskyselyyn osallistuivat perusopetuksen 8. ja 9. -luokkalaiset, toista kertaa 4. ja 5. -luokkalaiset sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoita.
Kouluterveyskyselyn tulosten tarkempaa analysointia sekä kehittämiskohteiden ja toimenpiteiden suunnittelua ja tarkennusta jatketaan Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhteistyönä.
Suurin osa (90%) alakoululaisista kokee, että vanhemmat tukevat ja kannustavat heitä usein.
- Lahtelaisten peruskoululaisten vanhemmat saavat lapsiltaan hyvästä keskusteluyhteydestä valtakunnan keskiarvoa paremman arvosanan, mikä on yksi suurimpia ilon aiheita tässä kyselyssä, iloitsee palvelupäällikkö Eija Kinnunen.
- Usein puhutaan vanhemmuuden haasteista, mutta tässä on nuorten kokemana tapahtunut ehkä kaikkein suurin positiivinen muutos kymmenen vuoden sisällä ja myös verrattuna vuoden 2017 vastauksiin.
Suurin osa nuorista on edelleen tyytyväisiä elämäänsä niin Lahdessa kuin valtakunnallisen keskiarvon mukaan. Lahtelaiset lukiolaiset sen sijaan kokevat muita harvemmin olevansa tyytyväisiä elämäänsä.
Lahtelaisista yläkoululaisista aiempaa suurempi osuus pitää koulunkäynnistä ja kokee, että opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä heille kuuluu. Lahtelaiset alakoululaiset pitävät koulunkäynnistä edelleen keskimääräistä enemmän, tytöt tosin aiempaa vähemmän.
Kokemus koulu- ja luokkayhteisöön kuulumisesta on heikentynyt niin Lahden kuin koko maan peruskouluissa, mutta Lahdessa toisella asteella ja erityisesti lukioissa kokemus luokkayhteisöön kuulumisesta on vahvistunut. Yläkoulujen työrauhan ja ilmapiirin koettiin kuitenkin parantuneen suhteessa edellisen kouluterveyskyselyn tuloksiin.
Erityisesti yläkouluissa kiusaaminen on vähentynyt, mutta toisaalta yksinäisyyden kokemus on lisääntynyt. Tytöistä 13,9% tuntee itsensä yksinäiseksi. Pojat yleisemmin kokevat, ettei ole yhtään ystävää.
Yläkoululaisten koulussa kokema seksuaalinen häirintä on hieman vähentynyt. Nuorten kokema seksuaalinen häirintä puhelimessa tai internetissä on lisääntynyt koko maassa.
Oppilaiden ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien koetaan lisääntyneen sekä yläkoulussa että toisella asteella. Lukiojohtaja Heikki Turunen pohtiikin, josko opiskeluhuoltamotoiminta on parantanut lukiolaisten kokemusta omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Opiskeluhuoltamo tarkoittaa käytännössä opiskelijoiden, terveydenhoitajan ja kuraattorin matalan kynnyksen kohtaamispaikkaa, jossa keskustellaan yhteisesti opiskelijoiden mieltä askarruttavista asioista.
Koululounaan ja aamupalan syöminen on aiempaa harvinaisempaa sekä Lahdessa että muualla: yläkoululaisista 35% jättää koululounaan syömättä. Yöunien määrä on sen sijaan lisääntynyt sekä yläkoulussa että toisella asteella.
- Parhaillaan Lahdessa on meneillään kokeilu, jossa oppilaille tarjotaan neljässä peruskoulussa aamupalaa kerran viikossa torstaisin. Tähänastiset kokemukset ovat hyviä ja kokeilu saanut hyvän vastaanoton, kertoo vastuualuejohtaja Lassi Kilponen perusopetuspalveluista.
Liikuntaa vain vähän, korkeintaan tunnin viikossa harrastavien määrä on kasvanut, noin kolmannes nuorista ei juurikaan harrasta liikuntaa. Päivittäin vähintään tunnin liikkuvien määrä on alakoulussakin vähentynyt. Ylipainoisten nuorten määrä on sekä Lahdessa että muualla maassa kasvanut.
Tupakoinnin ja humalajuomisen osalta myönteinen kehitys on jatkunut ja Lahdessa myös yläkoululaisten nuuskan käyttö on vähentynyt toisin kuin maassa keskimäärin. Huolestuttavaa on se, että huumeiden saatavuus koetaan Lahdessa helpoksi ja kannabiskokeilut ovat toisella asteella yleisempiä kuin maassa keskimäärin. Yläkoululaisten kannabiskokeiluiden määrä on pysynyt ennallaan ja on hieman harvinaisempaa suhteessa valtakunnallisiin keskiarvoihin. Lahtelaisilla toisen asteen opiskelijoilla nettiriippuvuus on yleisempää kuin muualla maassa.
Terveydentilan huonoksi kokevien lasten ja nuorten määrä on lisääntynyt ja terveydentila huolestuttaa erityisesti tyttöjä. Alakoululaisilla mielialaan liittyvät ongelmat ovat yleisempiä kuin kaksi vuotta aiemmin. Kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuksesta kärsivien nuorten määrä on lisääntynyt. Lahtelaisilla lukiolaisilla ahdistuneisuus on muuta maata yleisempää, sen sijaan ammatillisessa koulutuksessa ahdistuneisuus on vähentynyt selvästi.
Tulosten analysointia jatketaan kehittämistyöryhmissä sekä koulukohtaisten tulosten valmistuttua marraskuussa myös kouluyhteisöissä yhdessä oppilaiden, opiskelijoiden, opettajien ja huoltajien kanssa. Koulut hyödyntävät koulu- ja oppilaitoskohtaisia tuloksia omien opiskeluhuoltosuunnitelmiensa laatimisessa.
- Päijät-Hämeessä on jo käynnissä erityisesti seksuaalisen häirinnän ja huumeiden vastaiseen työhön liittyviä hankkeita osana hyvinvointisuunnitelman toteuttamista. Hanketyön jatkossa huomioidaan nyt saadut tuoreet tutkimustulokset, kertoo oppilashuollon palveluesimies Merja Niemelä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä.
Lahtelaisia nuoria oli mukana valtakunnallisessa tulostenjulkistamistilaisuudessa Helsingissä tiistaina 17.9.2019. He toivat esiin, että enemmän pitäisi ottaa koululaiset mukaan keskusteluihin ja suunnitteluun ja näiden tulosten käsittelyyn. Nuorten mielestä asioihin on puututtava heti ja varhain sekä kysyttävä oikeasti heiltä heidän näkemyksiään.
Kouluterveyskysely on vastaajilleen vapaaehtoinen, nimetön ja siihen vastataan koulupäivän aikana. Perustulokset sisältävät noin 250 indikaattoria, jotka on jaoteltu seitsemään aihealueeseen.
Päijät-Hämeen kuntien yhteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laadittiin 2018 hyödyntäen vuoden 2017 kouluterveyskyselyn tuloksia. Tavoitteiksi asetettiin osallisuuden ja terveiden elämäntapojen vahvistaminen, kasvatusosaamisen lisääminen ja helposti saavutettavan tuen järjestäminen lapsille ja nuorille. Lisäksi Lahdessa on haluttu edistää oppimisen iloa ja intoa ja lapsiystävällistä kaupunkiympäristöä.
Lahden kaupunki, sivistyksen palvelualue
Eija Kinnunen, opiskeluhuollon palvelupäällikkö, p. 050 539 1660
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä
Marja Mikola, opiskeluterveydenhuollon palveluesimies 044 7802473
Merja Niemelä, kouluterveydenhuollon palveluesimies 050 3836402
Kouluterveyskyselyn 2019 tulokset, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Lahden kaupunki on voimakkaasti uudistuva 120 000 asukkaan kasvukeskus. Lahdessa kaupunkielämä on aktiivista, palvelut korkeatasoisia ja luonnonläheinen asuinympäristö viihtyisä. Ympäristön ja muotoilun edelläkävijänä Lahti tarjoaa näköalapaikan kaupunkikehitykseen.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1