Turun kaupunki on julkaissut kaksi nuorten kaupunkitilan käyttöä koskevaa tutkimuskatsausta. Kummatkin tutkimukset korostavat, että nuoret käyttävät kaupunkia luovasti omiin tarkoituksiinsa, mikä saattaa välillä koetella sosiaalisia sääntöjä ja normeja, mutta tätä tulisi ymmärtää eikä sortua liikaan kontrollointiin. Nuorten tulee saada olla osa kaupunkia ja julkista tilaa, ja he tarvitsevat itsenäistä vapaa-aikaa ilman aikuisia.
Nuorten normeja haastavilla olemisen tavoilla saattaa olla laajempaa potentiaalia tehdä kaupunkitilasta ilmapiiriltään väljempää, monipuolisempaa ja sallivampaa – ja kaupungista eläväinen – huomauttaa FM Sara Peltonen Turun yliopistosta, maantieteen oppiaineesta. Nuoret tarvitsevat aikaa itselleen ja ystävien kanssa oleiluun, ja julkiset ja puolijulkiset tilat ovat tähän tärkeä areena institutionaalisten tilojen kuten koulun, kodin ja ohjatun harrastustoiminnan rinnalla. Niinpä nuoret viettävät aikaansa kauppa- ja ostoskeskuksissa ja niiden liepeillä, asemilla, puistoissa, toreilla ja kaduilla, mutta myös takapihoilla, parkkipaikoilla, asuinalueiden lähimetsissä ja joutomailla. Tiloista haetaan välillä kohtaamisia ja kuhinaa, välillä taas omaa tilaa ja rauhaa. Peltoselle nuorten tilat näyttäytyvät monipuolisena jatkumona vapaamuotoisesta toiminnasta ja ei-suunnitelluista tiloista ohjattuun toimintaan ja säänneltyyn tilaan.
VTT Ann-Charlotte Palmgrenin kirjoittaman katsauksen aihe on miten 15‒16-vuotiaat tytöt käyttävät erilaisia välitiloja tai symbolisia ”ei-kenenkään-maita”, kuten katuja, kujia, suojateitä ja pysäköintialueita hengailuun, niiden suunnitellusta käyttötarkoituksesta riippumatta. Tutkimus perustuu liki sadan turkulaistytön kyselyvastauksiin suosikkipaikoistaan, niiden käytöistä ja niihin liittyvistä muistoista. Palmgren analysoi miten tytöt hahmottavat näkymättömyyttään tai näkyvyyttään julkisissa tiloissa, ja miten he merkityksellistävät paikkoja uudelleen käyttöjen kautta. Palmgren työskentelee tutkijana Åbo Akademissa sukupuolen tutkimuksen oppiaineessa.
Kummatkin tutkijat suosittelevat julkisten tilojen suunnittelua niin, että niiden käyttömahdollisuudet jäävät mahdollisimman monipuolisiksi. Erilaisten käyttäjien, mukaan lukien nuorten, näkökulmia tulisi selvittää, eikä pohjata suunnittelua mutuun. Muuten käy herkästi esimerkiksi niin, että nuorten tilat suunnitellaan ensisijaisesti poikien näkökulmasta ja heidän käyttöönsä. Tärkeintä on, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus kokea osallisuutta oman elämänsä arkisilla areenoilla, tutkijat kiteyttävät.
Ann-Charlotte Palmgren: Teini-ikäisten tyttöjen liminaaliset tilat Turussa. Turun kaupunkitutkimusohjelman Tutkimuskatsauksia 3/2016. 9 s.
Sara Peltonen: Nuorten luovat kaupunkitilan käytöt: institutionaalisista tiloista vapaaseen oleiluun. Turun kaupunkitutkimusohjelman Tutkimuskatsauksia 4/2016. 16 s.
Molemmat saatavilla: www.turku.fi/kaupunkitutkimus/
Lisätietoja:
Ann-Charlotte Palmgren, sähköposti: [email protected]
Sara Peltonen, puhelin 040 7624615, sähköposti: [email protected]
Turun kaupunkitutkimusohjelma on Turun kaupungin ja yliopistojen yhteinen tutkimusohjelma, jossa tehdään kaupunkikehitystä koskevaa monitieteistä akateemista tutkimusta. Ohjelman tavoitteena on edistää kaupunkitutkimusta, tarjota työkaluja kaupungin päätöksentekoon ja kehittää yliopistojen ja kaupungin välistä tiedonvaihtoa. Yhteinen tutkimusohjelma on kansainvälisesti uraauurtava yhteistyömalli.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1