Skenaariotyön lähtökohtana ovat kaupunginvaltuuston hyväksymät keskustan kehittämisen tavoitteet, joiden mukaan keskustan on oltava saavutettava ja helposti kuljettava, kaupallisesti houkutteleva sekä viihtyisä ja elävä ympäri vuoden. Skenaarioissa tarkastellaan keskustan kehittämistä myös kaupungin hiilineutraalisuus- ja kulkutapajakaumatavoitteiden kannalta.
– Keskustan kehittämiseen liittyy väistämättä liikenteen järjestäminen, ja tässä työssä on nyt tarkasteltu keskustan liikennettä kokonaisuutena. Esille on tuotu niitä konkreettisia toimenpiteitä, joilla kaupungin asettamat erittäin kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa mahdollisimman hyvin, sanoo keskustan kehittämisen hankejohtaja Riitta Birkstedt.
Hitaan muutoksen skenaariossa lähtökohta on se, että kaupungissa ei tehdä päätöksiä keskustan liikenteen kehittämisen suurista linjoista. Skenaariossa toteutetaan lähinnä jo päätetyt toimenpiteet ja keskustan katuverkko säilyy pääosin nykyisellään. Katuverkkoa leimaa jatkossakin autokeskeisyys eikä katujen luonnetta tai hierarkkista roolia pysty päättelemään katunäkymästä. Joukkoliikenteessä on siirrytty runkolinjastoon, mutta kokonaisuutena toimenpiteiden vaikutukset joukkoliikenteen houkuttelevuuteen ja kulkutapaosuuteen saattavat jäädä vähäisiksi.
Ripeän muutoksen skenaariossa katuverkkoa muutetaan viihtyisämmäksi ja läpiajoliikennettä rajoitetaan esimerkiksi siirrettävillä esteillä ja maalauksilla. Keskustan katuverkolla on selvä hierarkia ja osa kaduista on osoitettu kävelylle, osa joukkoliikenteelle ja osa selkeästi vain kadun varren asutukselle. Pysäköintiä keskitetään rakenteelliseen pysäköintiin, mikä vapautta katutilaa muille käyttötavoille. Raitiotie tuo uuden liikkumistavan kaupunkiin, ja joukkoliikennettä tukevat omat kaistat ja etuudet liikennevaloissa. Pyöräliikenteen verkkoa kasvatetaan erityisesti yhteyksillä keskustaan ja erottelemalla bussiliikenne ja pyöräliikenne keskustassa.
Suuren muutoksen skenaariossa katujen hierarkia on toteutettu pysyvillä ratkaisuilla, ja lisää tilaa on annettu erityisesti kävelylle. Keskustan pyöräliikenneverkko on toteutettu kokonaan yksisuuntaisilla ratkaisuilla. Joukkoliikenteen vuoroväli on tiheä, ja joukkoliikenteelle on osoitettu omia kaistoja ja etuisuuksia. Keskustan kehällä sijaitsevista pysäköintilaitoksista on hyvät kävelyyhteydet keskustaan. Tavaraliikenne keskustaan toteutetaan keskustan reunalla sijaitsevasta jakelukeskuksesta.
Konsulttiyhtiö WSP Finland Oy:n laatiman raportin mukaan keskustan saavutettavuuden kannalta uhkana on, että autoliikenne ruuhkautuu nykyistä voimakkaammin kaikissa skenaarioissa. Ripeän ja suuren muutoksen skenaarioissa keskustan saavutettavuus joukkoliikenteellä on varmistettu joukkoliikenteen omilla kaistoilla ja liikennevaloetuuksilla. Ripeän ja suuren muutoksen skenaariot lisäävät pyöräilyn sujuvuutta keskustassa ja keskustan saavutettavuutta pyörällä.
Ripeän ja suuren muutoksen skenaarioissa keskustan saavutettavuutta autolla tuetaan rakenteellisella pysäköinnillä ydinkeskustan reunoille. Tämä saattaa vauhdittaa jo tapahtunutta kaupan rakennemuutosta keskustassa entistä enemmän palveluiden suuntaan.
Keskustan viihtyisyys paranee eniten suuren muutoksen skenaariossa. Viihtyisä kävelyympäristö luo edellytyksiä uudenlaisten palveluiden syntymiselle. Autoliikenteelle varatun katutilan väheneminen mahdollistaa palveluiden laajenemisen myös katualueille.
Skenaariot osoittavat, että liikenteen päästöjen puolittaminen on erittäin haastava tavoite. Osa tavoitteesta toteutuu moottori- ja polttoaineteknologian kehityksen mukana, mutta jäljellä jäävän osuuden vähentäminen edellyttää joko autokannan nopeaa uudistumista tai henkilöautolla liikkumisen vähentymistä.
Keskustan liikennejärjestelmän muutoksilla ei yksinään saada aikaan tarvittavaa päästövähennystä, vaan lisäksi tarvitaan koko kaupungin tai kaupunkiseudun kattavia toimenpiteitä. Siksi suuren muutoksen skenaariokaan ei yksin vielä tuota tarvittavaa vähennystä.
Kestävien kulkutapojen osuuden arvioidaan kasvavan eniten suuren muutoksen skenaariossa. Hitaan muutoksen skenaariossa kestävien kulkutapojen osuus voi jopa pienentyä nykyisestä. Positiivinen kehitys edellyttää toimia koko kaupungissa, sillä keskustan hyvät pyöräilyjärjestelyt eivät ratkaisevasti muuta liikkumistottumuksia, jos keskustaan ei pääse hyvin pyörällä.
Turun keskustan kehittämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää liikenteelle varatun tilan käytön priorisointia keskustassa ja keskustaan johtavilla sisääntuloreiteillä. Keskustassa autoliikenne ei voi kasvaa, koska liikenteelle käytettävissä oleva tila ei kasva.
Kävelykeskustan laajentaminen on keskeinen toimenpide, jolla parannetaan keskustan viihtyisyyttä. Viihtyisyyden parantaminen lisää ihmisten keskustassa viettämää aikaa, josta myös liike-elämä hyötyy.
Jos liikkumisessa ei siirrytä tilankäytöltään tehokkaampiin kulkutapoihin eikä niiden sujuvuutta varmisteta, on vaarana keskustan saavutettavuuden heikkeneminen. Tämä heikentäisi mahdollisuuksia muidenkin keskustaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseen.
– Asetettujen tavoitteiden näkökulmasta kehitys on osittain mennyt jopa väärään suuntaan. Esimerkiksi kestävien kulkutapojen osuus on laskenut, vaikka tavoitteena on ollut osuuden kasvattaminen, sanoo Birkstedt.
– Tavoitteiden toteuttaminen edellyttääkin käytännön toimenpiteitä, joista merkittävä osa liittyy liikenteen järjestämiseen. Näiden kolmen skenaarion avulla voidaan toivottavasti edetä nopeastikin konkreettisiin toimenpiteisiin.
Loppuraportti esiteltiin kaupunginvaltuustolle seminaarissa 16.4. Skenaarioista kerätään näkemyksiä ja mielipiteitä kansalaispaneeleissa, jotka kaupunki toteuttaa keväällä yhteistyössä Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos Samforskin kanssa. Lisäksi skenaarioiden vaikutukset yritysten ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin arvioidaan. Vaikutusarviot ja kansalaispaneelin tulokset otetaan huomioon päätöksenteossa osana yleiskaavan ja siihen kytkeytyvän keskustan liikennesuunnitelman käsittelyä myöhemmin tänä vuonna.
Lisätietoja:
hankejohtaja Riitta Birkstedt, puh. 040 631 0666
kehittämispäällikkö Juha Jokela, puh. 040 838 9014
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1