Lappeenrannan kaupunki tiedusteli lasten ja huoltajien kokemuksia kaupungin varhaiskasvatuksesta. Asiakastyytyväisyyskyselyiden perusteella niin lapset kuin vanhemmatkin ovat tyytyväisiä varhaiskasvatuspalveluihin.
Kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen väki haastatteli marras-joulukuussa 2017 viisivuotiaita lapsia heidän varhaiskasvatukseensa liittyen. Haastatteluihin osallistui yhteensä 413 lasta. Vuonna 2012–2016 syntyneiden, varhaiskasvatuksessa olevien lasten huoltajat saivat arvioida toimintaa huoltajille kohdennetussa kyselyssä helmikuussa 2018. Kyselyyn vastasi yhteensä 514 henkilöä.
Vaikka lapsilta ja heidän vanhemmiltaan kysyttiin pääasiassa eri asioita, arvioitavissa asioissa oli kuitenkin yhtäläisyyksiä. Myös arviointiasteikot olivat keskenään erilaiset, mutta tuloksista voi jossain määrin tehdä vertailukelpoista arviointia.
Lapset saavat osallistua askareisiin, mutta toivovat aikuisia mukaan leikkeihin
Viisivuotiaiden lasten haastattelujen perusteella lapset ovat pääasiassa hyvin tyytyväisiä varhaiskasvatuksen toimintaan. Lähes kaikkien lasten mielestä päiväkodissa tai perhepäivähoitajalla on mukava olla. Tytöt ja pojat kokevat varhaiskasvatuspaikassa olemisen lähes yhtä positiivisena.
Lapsilta tiedusteltiin myös, miten he kokevat pääsevänsä vaikuttamaan päiväkodin tai perhepäivähoidon arkeen. Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki toteaa, että lasten ja aikuisten väliseen vuorovaikutukseen liittyvät tekijät nousevat ilahduttavan positiivisella tavalla esiin vastauksista.
– Edellisvuosien haastatteluihin verrattuna aiempaa suurempi määrä lapsista kokee, että he saavat yhdessä aikuisten kanssa sopia toiminnasta ja säännöistä. Erittäin positiivisena muutoksena pidän aiempaan nähden, että useat lapset kokevat saavansa osallistua erilaisiin yhteisiin arkiaskareisiin, kuten lelujen järjestelemiseen ja pöydän kattamiseen. Lapset myös kertovat, että he mieluusti osallistuvat yhteisiin askareisiin.
Lasten mielestä aikuiset voisivat osallistua leikkeihin nykyistä useammin. Varhaiskasvatuksen puheterapeutti Riikka Kauranen kertoo, että vaikka tulos oli edelliskertaa parempi, on asiaa syytä pitää edelleen yhtenä kehittämiskohteena ja koulutusaiheena.
– Aikuinen voi tukea lasta monin tavoin leikkiessään tämän kanssa. Lapsi voi saada tukea esimerkiksi puheen- ja kielenkehitykselleen sekä muille sosiaalisille taidoilleen, kuten kuuntelemisen oppimiselle, vuorottelulle ja aloitteiden teolle. Siksi aikuisten osallistumista eri tavoin lasten leikkiin tulee pitää tavoiteltavana asiana.
– Varsinkin meille lasten kanssa toimiville leikin merkityksen ymmärtäminen on äärimmäisen tärkeää. Leikkiminen kehittää lapsen mielikuvitusta, sosiaalisia taitoja ja luovuutta. Myös kielelliset, emotionaaliset, fyysiset ja henkiset taidot kehittyvät leikin avulla. Leikkihän on lapsen tapa oppia uutta.
Lapsille esitetyt haastattelukysymykset muotoiltiin siten, että lapset pystyivät niihin vastaamaan. Kysymykset olivat samat kuin kahdella aiemmallakin kerralla. Tämä on varhaiskasvatusjohtaja Virkin mukaan antanut mahdollisuuden vertailla tuloksia aiempiin vuosiin.
– Lapsilta kysyttiin niistä asioista, jotka liittyvät heidän kokemuspiiriinsä. Lapsille esitettiin haastattelussa 18 kysymystä, joihin he vastasivat vaihtoehdoilla ”Kyllä”, ”Ei” tai ”En osaa sanoa”.
– Lisäksi lapset saivat halutessaan vapaasti täydentää vastauksiaan sanallisesti. Näitä sanallisia täydennyksiä saatiin yhteensä yli 2000 kappaletta. Määrä kertonee siitä, että haastatteluun oli paneuduttu hyvin ja lapsilla on ollut riittävästi aikaa vastaustensa täydentämiseen omin sanoin.
Haastattelujen yksikkökohtaiset tulokset on käsitelty aikuisten kesken ja ryhmäkohtaiset tulokset ryhmittäin lasten kanssa.
– Vastausten käsitteleminen yhdessä lasten kanssa on tärkeää ennen kaikkea lasten osallistamisen kannalta, mutta myös siksi, että se tarjoaa hyvän demokratiakasvatustilanteen. Lapsista on tärkeää, että heidän mielipiteillään ja ajatuksillaan on merkitystä. Asian käsitteleminen antaa lapsille palautteen siitä, että vastaaminen ei ole ollut yhdentekevää, Virkki sanoo.
Huoltajien mielestä lapsia kunnioitetaan ja yhteistyö sujuu
Vuonna 2012–2016 syntyneiden, varhaiskasvatuksessa olevien lasten huoltajille kohdennetun kyselyn vastausten perusteella lasten vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä lapsensa varhaiskasvatukseen. Kaikkien vastausten yhteenlaskettu keskiarvo oli 4,26 (asteikko 1-5). Huoltajille kohdennetun kyselyn taustalla ovat varhaiskasvatuslaissa asetetut varhaiskasvatuksen tavoitteet.
Vastausten perusteella vanhemmat kokevat, että varhaiskasvatus edistää lasten hyvinvointia ja että varhaiskasvattajien toimintatapa on lasta kunnioittava. Myös yhteistyöhön varhaiskasvattajien kanssa ollaan tyytyväisiä. Huoltajien mielestä varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.
Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkin mukaan kyselyn tuloksien perusteella kehitettävää on siinä, miten vanhemmat voisivat osallistua entistä enemmän varhaiskasvatuspaikkojen toiminnan suunnitteluun.
– On tarpeellista miettiä erilaisia keinoja, joilla voitaisiin tarjota vanhemmille mahdollisuus halutessaan vaikuttaa lapsensa ryhmän toiminnan suunnitteluun. Joissakin päiväkodeissa on otettu käyttöön erilaisia toiminnallisia menetelmiä. Päiväkotien eteisiin on esimerkiksi ripustettu toivomuspuita, joihin vanhemmat voivat lapsia päiväkotiin tuodessaan ja sieltä hakiessa kirjoittaa toivomuksiaan lapsensa päiväkotiryhmän toiminnan suhteen.
Vanhemmat olivat samoilla linjoilla lasten kanssa lasten toimintaan ja vanhempien ja varhaiskasvattajien yhteistyöhön liittyvissä kysymyksissä. Virkki kertoo, että lasten ja vanhempien näkemykset poikkesivat jonkin verran toisistaan lasten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevissa arvioissa.
– Lasten vastaukset olivat vanhempien arvioita myönteisempiä, kun tiedusteltiin lasten mahdollisuuksia vaikuttaa varhaiskasvatuspaikan toimintaan. Toiminnasta kertominen ja sen esiin tuominen esimerkiksi erilaisten tuotosten yhteydessä painottuu helposti toiminnan lopputulokseen, jolloin toiminnan yhteinen suunnittelu ei aina tule riittävästi näkyviin lasten vanhemmille.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet nostavat esiin pedagogisen dokumentoinnin merkitystä. Myös Virkki pitää pedagogiseen dokumentointiin liittyvän osaamisen kehittämistä tarpeellisena ja arvelee sen lisäävän vanhempien mahdollisuutta osallistua toiminnan arviointiin ja suunnitteluun.
– Toiminnan dokumentoinnin kehittäminen tullee myös helpottamaan vanhempien mahdollisuutta nähdä lasten osuus toiminnan suunnittelussa.
Lisätietoja:
Varhaiskasvatusjohtaja, Päivi Virkki, puh. 040 506 7309, paivi.virkki(a)lappeenranta.fi
Varhaiskasvatuksen suunnittelija, Anne Kouvo-Suutari, puh. 040 553 7661, anne.kouvo-suutari(a)lappeenranta.fi
Lappeenranta on uusiutuvan energian ja puhtaan ympäristön pioneerikaupunki, jonka intohimona on ongelmien ratkaiseminen. Olemme Suomen ilmastopääkaupunki täynnä uutta energiaa, rohkeaa ajattelua ja kansainvälistä osaamista. Vain kaksi tuntia Helsingistä Kaakkois-Suomessa, EU:n ja Venäjän rajalla sijaitsevassa noin 73 000 asukkaan yliopisto- ja matkailukaupungissa uskallamme ja teemme. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), innovatiivinen toimintaympäristö tekijöineen ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista ja laajentamista. Lappeenrannan saavutettavuus on erinomainen kansainvälisen lentokentän ansiosta. www.lappeenranta.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1