Lappeenrannan kaupungin Elinvoima ja kaupunkikehityksen toimialaan kuuluva Kadut ja ympäristö -tiimi valmistelee parhaillaan Lappeenrannan omaa kaupunkipuulinjausta. Linjauksen laatiminen aloitettiin 2021 toukokuussa. Nyt työ on jo loppusuoralla ja se valmistuu tämän vuoden marraskuussa.
Työ sisältää raportin, jossa on määritelty kaupungin toimijoiden yhteiset kaupunkipuihin liittyvät tavoitteet ja toimintatavat, joiden avulla kaupunkipuita tullaan jatkossa huomioimaan rakennetussa ympäristössä mahdollisimman hyvin. Lisäksi työn yhteydessä on laadittu ohjekortit, jotka käsittelevät puiden huomioimista suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon sekä lupakäytäntöjen yhteydessä. Kaupunkipuulinjauksen aineisto toimii jatkossa työkaluna kaikille, jotka ovat tekemisissä kaupunkipuiden kanssa.
- Kaupunkipuulinjaus ja sen yhteydessä laaditut tavoitteet ja toimintatavat koskevat rakennetussa ympäristössä kasvavia katu-, aukio- ja puistopuita, selittää projektia vetävä tuotantopäällikkö Sanni Simonen Lappeenrannan kaupungilta.
- Näistä erityisesti katupuiden kasvuolosuhteet ovat haastavimmat ja niiden parantaminen on linjauksen yksi tavoite.
Lisäksi linjauksessa otetaan kantaa tonttipuihin ja annetaan tietoa, miten ja miksi puita olisi hyvä vaalia myös tonteilla. Metsiin linjauksella ei oteta kantaa, koska kaupungin metsäalueille on laadittu metsänhoitosuunnitelmat. Katu- ja puistopuista vastaavat ja kaupungin maaomaisuudenhallinnan metsäasiantuntijat tekevät kuitenkin tiivistä yhteistyötä. Puihin liittyvät tavoitteet ovat molemmilla samankaltaiset.
Puilla on monia hyvin tärkeitä tehtäviä asuinympäristössämme
Kaupunkipuulinjauksen tärkeänä tavoitteena on kertoa puihin liittyvää tietoa. Linjauksessa käydään läpi puiden tarjoamat ekosysteemipalvelut, eli ekosysteemien tuottamat ilmaiset, aineelliset ja aineettomat hyödyt ihmiselle.
- Tällaisia puiden tuottamia palveluja ovat esimerkiksi hiilidioksidin sidonta ja hiilen varastointi sekä hapen tuotanto, pölyn sidonta, melun torjunta, varjostus ja hulevesien hallinta, luettelee kaupunginpuutarhuri Laura Ratilainen.
- Näiden lisäksi puilla on myös kulttuurihistoriallisia, maisemallisia sekä muita ympäristön esteettisyyteen ja viihtyisyyteen liittyviä tärkeitä arvoja.
Vanhojen puiden säästäminen ja uusien puiden istuttaminen on erittäin merkittävä ilmastonmuutoksen torjuntakeino. Tärkeää on puiden hyvinvoinnin ja mahdollisimman pitkän eliniän turvaaminen. Kaupunkipuulinjauksessa esitetään keinot myös kaupunkipuiden monilajisuuden edistämiseen ja puiden kasvuolosuhteiden parantamiseen rakennetussa ympäristössä.
Puut otettava laajalti huomioon rakentamisessa
Puille pitää varata riittävä kasvutila ja muutenkin mahdollisimman hyvät olosuhteet rakennetussa ympäristössä.
- Kaupunkipuiden haasteena on usein muun muassa kasvualustojen vähyys, puutteellinen vedensaanti ja puiden lähellä tapahtuva rakentaminen, listaa Simonen.
- Katualueella puut, erilaiset liikkumismuodot ja niiden tilavaraukset sekä kunnossapito vaativat paljon yhteensovittamista keskenään. Kaupunkipuulinjauksen Puut ja suunnittelu -ohjekortissa on esitetty sopiva mitoitus esimerkiksi kadun viherkaistalle, jossa kaikki edellä mainitut asiat on otettu mahdollisimman hyvin huomioon.
Kaupunkiympäristössä puita joudutaan myös välillä poistamaan. Usein syynä on puun huonokuntoisuus, jolloin puussa on esimerkiksi lahovauriota tai se pudottaa isoja oksia. Jossain vaiheessa puut tulevat elinkaarensa päähän ja niitä joudutaan uusimaan.
- Tiiviissä kaupunkiympäristössä katupuiden odotettu elinikä on lyhyempi kuin puistopuiden, Ratilainen muistuttaa.
- Viherympäristöliiton julkaiseman Kaupunkipuiden arvonmääritysmalli Kam’19 mukaan puun odotettu elinikä kylvöstä puun kuolemaan on lehmuksella 170 vuotta, metsätammella 200 vuotta ja metsämännyllä 250 vuotta.
Lappeenrannassa on myös paljon koristepuita ja esimerkiksi pihlajien ja koristekirsikoiden odotettu elinikä on 50–70 vuotta. Rakennetussa ympäristössä puut eivät myöskään aina kasva sopivissa paikoissa. Joskus on parempi, että kookkaaksi kasvanut puu poistetaan, jos se on riskinä esimerkiksi rakennukselle.
- Kaupunkipuulinjauksen ohjekorteissa esitetään suositeltavat etäisyydet kiinteistöihin ja listataan puulajeja, jotka soveltuvat esimerkiksi pihapuiksi, vaikka tilaa pihalla ei olisikaan paljon, sanoo kaupunginpuutarhuri Ratilainen.
- Olisi kuitenkin aina hyvä ensin miettiä, voiko vanhaa puuta säilyttää. Perusteluna puun poistolle olisi hyvä olla jotain painavampaa kuin pelkästään puusta tippuvien lehtien määrä syksyisin. Vaikka poistettavan puun tilalle olisikin suunnitteilla korvaavan puun istutus, ei vastaistutettu puuntaimi tuota läheskään yhtä paljon hyötyjä kuin iäkäs puu.
Laaja-alainen selvitys paljasti aarteita
Kaupunkipuulinjauksen laadinnan yhteydessä on haluttu kuulla kaupunkipuihin liittyviä näkemyksiä mahdollisimman laajasti. Asukkaille järjestettiin kaupunkipuihin liittyvä asukaskysely 28.6.-1.8.2021 välisenä aikana (liitteenä). Kuukauden aikana sähköiseen karttakyselyyn saatiin vastauksia 105 henkilöltä ja karttaan kertyi merkintöjä 304 kappaletta.
- Asukkaat kokevat, että puut ovat kauneimmillaan erityisesti keväällä ja kesällä, sanoo projektia vetävä Simonen.
- Kyselyssä nousi esiin niin vanhat historialliset puut kuin myös uudempien puistojen puut.
Lappeenrannassa eniten vastauksia saivat arboretum ja linnoitus sekä myös katupuut. Tärkeiksi koettiin vanhat yksittäispuut sekä puuryhmät. Monilajiset puuryhmät olivat myös monen vastaajan mieleen. Yksittäisistä kaupunkipuista nousi esiin esimerkiksi Joutsenossa Martikanpellon koulun pihalla oleva olympiatammi. Tärkeä tammi löytyy myös Korvenkylän seurakuntakodin pihalta. Asukaskyselyn vastausten yhteenveto on jatkossa nähtävillä kaupungin verkkosivuilla ja se on myös kaupunkipuulinjauksen aineiston liitteenä.
Kaupunkipuulinjaukseen kirjattavia kaupungin tavoitteita ja toimintatapoja on laadittu isolla kokoonpanolla. Ohjausryhmän kokousten lisäksi elokuussa järjestettiin työpaja, jossa oli mukana edustajia niin katu- ja puistosuunnittelusta ja rakennuttamisesta, kunnossapidosta, kaavoituksesta, ympäristötoimesta, maaomaisuudenhallinnasta ja metsäpuolelta sekä rakennusvalvonnasta. Työpajassa käytiin läpi useita puihin liittyviä kysymyksiä ja kerättiin linjauksessa esiin nostettavia asioita. Kaupunkipuiden historiasta ja aiemmista puihin liittyvistä linjauksista on kysytty myös aiemmilta kaupunginpuutarhureilta Arto Pulkkiselta ja Hannu Toloselta.
Pian valmistuvan kaupunkipuulinjauksen tavoitteet on laadittu muun muassa työpajan, asukaskyselyn, haastattelujen ja ohjausryhmän nostamien asioiden perusteella ja ne esitellään laajemmin työn valmistuttua.
Lisätietoja
Projektin vetäjä: Tuotantopäällikkö Sanni Simonen
puh. 040 158 2832, [email protected]
Katu-, aukio ja puistopuut: Kaupunginpuutarhuri Laura Ratilainen
puh 040 653 0935, [email protected]
Lappeenranta on uusiutuvan energian ja puhtaan ympäristön pioneerikaupunki, jonka intohimona on ongelmien ratkaiseminen. Olemme Suomen ilmastopääkaupunki täynnä uutta energiaa, rohkeaa ajattelua ja kansainvälistä osaamista. Vain kaksi tuntia Helsingistä Kaakkois-Suomessa, EU:n ja Venäjän rajalla sijaitsevassa noin 73 000 asukkaan yliopisto- ja matkailukaupungissa uskallamme ja teemme. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), innovatiivinen toimintaympäristö tekijöineen ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista ja laajentamista. Lappeenrannan saavutettavuus on erinomainen kansainvälisen lentokentän ansiosta. www.lappeenranta.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1