Lappeenrannan kaupungin talouden ja toiminnan puolivuosikatsauksessa 2018 ovat huolenaiheina verotulojen kehitys ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) talous. Tulos painuu miinukselle, jos tilinpäätöksessä joudutaan tekemään varaus Eksoten alijäämän kattamiseksi.
Kuntien verotulot ovat jäämässä tänä vuonna ennakoidusta määrästä koko maan tasolla jopa 400 miljoonalla eurolla. Keskeisimmin tähän vaikuttavat poikkeuksellisen suuret veronpalautukset. Muun muassa kilpailukykysopimus on vaikuttanut ansiotuloihin ennakoitua enemmän.
Lappeenrannan osalta kunnallisveron tuotto on jäämässä 3,7 miljoonaa euroa budjetoidusta. Yhteisöveron hyvä kertymä paikkaa tätä vajetta runsaalla miljoonalla, mutta verotulot ovat jäämässä 2,6 miljoonaa euroa alle budjetin. Valtionosuuksia kertyy puoli miljoonaa euroa talousarviossa odotettua paremmin, jolloin verorahoitus kokonaisuutena on jäämässä pari miljoonaa euroa budjettia pienemmäksi.
Rahoitusjohtaja Jari Iskanius kertoo, että Lappeenrannan kaupungin toimialojen talousarviot ovat pääosin toteumassa budjetoidusti.
− Suurimmat pulmat ovat tänä vuonna elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialaan kuuluvalla kaupunkikehityksellä. Syynä on, että pitkään jatkunut talvi lisäsi katujen kunnossapidon kuluja, ja paikallisliikenteen menot ovat olleet budjetoitua korkeammat. Kaupunkikehityksen rahoituskehykseen ennakoidaan liki 0,7 miljoonan euron ylitystä, mikä on katettava seuraavina vuosina, Iskanius laskee.
Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimiala pysyy talousarviossaan, ja tähän toimialaan kuuluva teatterikin on saavuttamassa taloudelliset tavoitteensa.
Tonttien myyntitulojen hyvän kertymän ja muutamien alittuvien talousarviokohtien ansiosta toimintakate on toteutumassa pari miljoonaa euroa budjetoitua parempana. Se riittäisi kattamaan tänä vuonna verotuottoihin tulevan vajeen.
Eksote ennustaa oman tilinpäätöksensä painuvan yli 11 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Lappeenrannan olisi tehtävä omassa tilinpäätöksessään noin 5,5 miljoonan euron varaus kaupungin osuuden kattamiseksi, jos alijäämä toteutuisi tällä tasolla. Ilman varausta Lappeenrannan tilikauden tulos olisi lievästi ylijäämäinen, mutta varaus painaisi tuloksen yli viisi miljoonaa euroa miinukselle.
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva pitää Eksoten alijäämäiseksi painuvaa tilinpäätöstä huolestuttavana.
− Sama huoli on muillakin Etelä-Karjalan kunnilla. Vaarana on, että Eksoten menot kuormittavat jäsenkuntia vielä ensi ja seuraavanakin vuonna. Jos Eksoten menoja ei saada kuriin, joutuu Lappeenranta, kuten maakunnan muutkin kunnat, sopeuttamaan muita kunnallisia palvelujaan, jotta sote-kulut saataisiin maksettua, Jarva sanoo.
Kaupungin lainakannan arvioidaan kasvavan runsaalla kolmella miljoonalla eurolla. Talousarviossa oli varauduttu liki 12 miljoonan euron lisäykseen, mutta koulu- ja päiväkoti-investointien lykkääntyminen siirtää velan voimakkaampaa kasvua seuraaville vuosille.
Lappeenrannan konsernitilinpäätöksen tuloksen ennakoidaan olevan noin kuusi miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Lappeenrannan kaupunginhallitus käsittelee talouden puolivuotiskatsausta maanantaina 20.8. ja kaupunginvaltuusto 27.8.
LISÄTIETOJA
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva
puh. 040 844 2000
[email protected]
Rahoitusjohtaja Jari Iskanius
puh. 040 631 6231
[email protected]
Lappeenranta on uusiutuvan energian ja puhtaan ympäristön pioneerikaupunki, jonka intohimona on ongelmien ratkaiseminen. Olemme Suomen ilmastopääkaupunki täynnä uutta energiaa, rohkeaa ajattelua ja kansainvälistä osaamista. Vain kaksi tuntia Helsingistä Kaakkois-Suomessa, EU:n ja Venäjän rajalla sijaitsevassa noin 73 000 asukkaan yliopisto- ja matkailukaupungissa uskallamme ja teemme. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), innovatiivinen toimintaympäristö tekijöineen ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista ja laajentamista. Lappeenrannan saavutettavuus on erinomainen kansainvälisen lentokentän ansiosta. www.lappeenranta.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1