Lahteen muutti muista kunnista 6 056 henkilöä ja Lahdesta muihin kuntiin muuttajia oli 5 510 vuonna 2016. Nettomaassamuutto oli siten 546 henkilöä. Lahteen muista kunnista muuttaneiden määrä kasvoi edellisvuodesta 8 %, mikä on samaa suuruusluokka kuin Tampereella ja Vantaalla.
Lahden muuttoliike on vilkkainta pääkaupunkiseudun, Lahden kaupunkiseudun kuntien ja Tampereen kesken. Muuttovoittoa Lahti sai eniten Heinolasta, Asikkalasta ja Hämeenlinnasta. Muuttoliikkeen seurauksena Lahti menetti eniten asukkaita Helsinkiin ja Tampereelle.
Vuodesta 2012 lähtien Lahti on saanut muuttovoittoa sitä ympäröivältä kaupunkiseudulta. Vuonna 2016 Lahden muuttovoitto naapurikunnista oli yhteensä 273 henkilöä ja kaupunkiseudun ulkopuolisista Päijät-Hämeen kunnista 205 henkilöä. Muuttotappio pääkaupunkiseudun kuntiin oli 398 henkilöä.
Helsingin seutukunnalle Lahden muuttotappio oli yhteensä 341 henkilöä. Lahti sai kuitenkin muuttovoittoa 57 henkilöä pääkaupunkiseudun ulkopuoliselta Helsingin seutukunnalta. Eniten muuttovoittoa tuli Mäntsälästä, Hyvinkäältä ja Tuusulasta.
Pääkaupunkiseutua ympäröivältä alueelta saatua jatkuvasti kasvavaa muuttovoittoa voi selittää sillä, että osa muuttajista arvostaa monipuolisia kaupunkitasoisia palveluja, mutta eivät ole valmiita maksamaan pääkaupunkiseudun korkeita asumiskuluja. Lahti on tällöin sopiva vaihtoehto pääkaupunkiseudun läheisyyden ja nopeiden liikenneyhteyksien ansiosta.
15-19-vuotiaista Lahti sai suurimman muuttovoiton, joka oli 220 henkilöä. Aktiivisimpia muuttajia olivat 20-24-vuotiaat, jotka toivat kaupungille 45 henkilön muuttovoiton. Muuttotappiota syntyi vain 25-34-vuotiaiden ikäluokassa, jonka koko supistui 106 henkilöllä.
Lahti menetti pääkaupunkiseudulle ja sitä ympäröivälle Helsingin seutukunnalle nuorinta ikäpolveaan, mutta sai muuttovoittoa vanhemmista ikäluokista. 35-64-vuotiaiden määrä kasvoi yhteensä 265 henkilöllä. Tämän ikäluokan muuttovoitosta tuli 81 omalta kaupunkiseudulta, 41 muualta Päijät-Hämeestä ja 39 pääkaupunkiseudulta. Yksinomaan Helsingistä saatu muuttovoitto oli 14 ikäluokassa 35-64-vuotiaat. Muuttoliikkeen seurauksena yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi 46 henkilöllä, joista 13 tuli pääkaupunkiseudulta ja yhdeksän Lahden kaupunkiseudulta.
Koulutettujen muuttovoitto lisää useiden kerrannaisvaikutusten kautta alueen kilpailukykyä. Muuttoliikkeen myötä vain perusasteen koulutuksen saaneiden määrä kasvoi 414 henkilöllä. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden määrä kasvoi vain 21 henkilöllä ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden määrä 35 henkilöllä. Lahdesta lähdetään useammin opiskelemaan muualle kuin Lahteen on opiskelemaan tulijoita. Lahti on opiskelupaikkakunta, jonne muutetaan suorittamaan joko keskiasteen tai korkea-asteen tutkinto ja valmistumisen jälkeen hakeudutaan muualle töihin. Vastavalmistuneita enemmän Lahti houkuttelee yli 40-vuotiaita korkeakoulututkinnon suorittaneita.
Keskuskuntien tulomuuttajien joukossa ovat yliedustettuina esimerkiksi pienituloiset opiskelijat ja työttömät. Samanaikaisesti keskuskunnat syöttävät kehyskunnille työllisiä, lapsiperheitä, koulutettuja ja hyvätuloisia. Pääasiallista toimintaa ja tuloja koskevat tiedot ovat vuodelta 2015, jolloin Lahden muuttotappio oli 58 henkilöä. Muuttotappiosta huolimatta vain työllisten määrä laski, vähennys oli 133 henkilöä. Kaupunki sai lisää 28 työtöntä, 49 eläkeläistä, 16 opiskelijaa ja kahdeksan lasta.
Tulomuuton tulokertymä oli 99 985 500 ja lähtömuuton 102 786 400 euroa. Muuttajien keskimääräinen tulotaso oli alhaisempi kuin kaupungin koko väestön. Lahteen muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot olivat 312 euroa alhaisemmat kuin Lahdesta muuttaneiden vuositulot. Ainoastaan 45-64-vuotiaiden tulomuuttajien tulotaso oli lähtömuuttajien tulotasoa korkeampi. Yli 52 000 vuodessa ansaitsevista työllistä Lahti sai eniten muuttovoittoa Hämeenlinnasta. Lahti puolestaan menetti ylimpään tuloluokkaan kuuluvaa väestöä eniten Helsinkiin ja Hollolaan.
Tulo- ja lähtömuuttajien vaikutusta Lahden väestörakenteeseen on käsitelty tuoreimman käytettävissä olevan tilastotiedon perusteella. Muuttajia koskevat taustiedot ovat pääasiassa vuodelta 2016. Vain pääasiallista toimintaa ja tuloja koskevat tiedot ovat vuodelta 2015. Siirtolaisuus jää tarkastelun ulkopuolelle, koska heistä saadut taustiedot eivät ole kattavia. Julkaisun luvut ovat yhdistetyn Lahden ja Nastolan alueelta.
Kuntien välinen muuttoliike vaikutti Lahden väestörakenteeseen seuraavasti:
Plussat
+ ennätyksellinen muuttovoitto
+ muuttotappiota vain ikäluokassa 25-34-vuotiaat
+ nuorten 15-24-vuotiaiden asukkaiden määrän kasvu
+ muuttovoittoa Lahden kaupunkiseudulta vuodesta 2012 lähtien, muuttovoittoa muualta Päijät-Hämeestä
+ muuttovoittoa pääkaupunkiseudulta yli 50-vuotiaiden ikäluokassa
+ korkeakorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän kasvu etenkin ikäluokassa yli 40-vuotiaat
+ kaikkein hyvätuloisimpien asukkaiden määrän kasvu (v. 2015)
Miinukset
- muuttotappiota ikäluokassa 25-34-vuotiaat
- muuttotappiota pääkaupunkiseudulle alle 35-vuotiaiden ikäluokassa
- keskiasteen tutkinnon suorittaneiden määrän lasku ikäluokassa 20-34-vuotiaat
- työllisten määrän lasku etenkin ikäluokassa 15-34-vuotiaat (v. 2015)
- eläkeläisten ja työttömien määrän kasvu (v. 2015)
- tulomuuttajien tulokertymä alhaisempi kuin lähtömuuttajien (v. 2015)
- tulomuuttajien keskimääräiset tulot alhaisemmat kuin lähtömuuttajilla (v. 2015)
- tulottomien ja alle 3 000 euroa ansaitsevien asukkaiden määrän kasvu (v. 2015)
- keskituloisten asukkaiden määrän lasku ( v. 2015)
Aikaisemmin ilmestyneet tilastojulkaisut
Lisätietoja:
Irja Henriksson
tutkija
Lahden kaupunki
[email protected]
p. 050 398 5148
Lahden kaupunki on voimakkaasti uudistuva 120 000 asukkaan kasvukeskus. Lahdessa kaupunkielämä on aktiivista, palvelut korkeatasoisia ja luonnonläheinen asuinympäristö viihtyisä. Ympäristön ja muotoilun edelläkävijänä Lahti tarjoaa näköalapaikan kaupunkikehitykseen.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1