Kunnat ovat antaneet lausuntonsa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelemasta talousarvioesityksestä. Lausuntojen perusteella kunnat eivät hyväksy Eksoten ensi vuoden talousarviota.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) on mitoittanut vuoden 2022 talousarvionsa siten, että nykyinen toiminta ja palvelutuotanto pystytään ylläpitämään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjää velvoittavan lainsäädännön mukaisesti. Kuntien lausunnoista selviää, etteivät ne hyväksy Eksoten valmistelemaa talousarvioesitystä.
– Meidän tulee varautua erilaisiin vaihtoehtoihin. Koska kunnat eivät talousarvioesitystä hyväksy, oletamme, ettei Eksoten valtuustokaan tule sitä mahdollisesti hyväksymään. Me seisomme aiemmin tehdyn talousarvioesityksen takana, vaikka saatamme olla pakotettuja myös sopeuttamistoimien esittämiseen siinä vaiheessa, kun Eksoten valtuusto talousarvioesityksestä päättää, kertoo Eksoten toimitusjohtaja Timo Saksela.
Näyttää todennäköiseltä, ettei Eksoten ehdottamaa talousarviota tulla hyväksymään. Talousarvioesityksen leikkaukset edellyttäisivät toimenpiteitä, joiden toteuttaminen todennäköisesti aiheuttaisi irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomautuksia tai heikennyksiä palvelussuhteiden ehtoihin.
– Tämän olettamuksen vuoksi tulee Eksoten yt-lain mukaan aloittaa yhteistoimintaneuvottelut. Erillinen neuvottelukutsu lähetetään henkilöstön edustajille tämän viikon lopulla, mikäli hallitus hyväksyy neuvotteluiden aloittamisen, kertoo Eksoten henkilöstö- ja viestintäjohtaja Santtu Niemi.
– Olemme etsineet huolella erilaisia ratkaisuja tilanteeseen. Nyt kuitenkin Eksoten johdon täytyy nostaa esiin vaihtoehto, jossa pyydetään hallitukselta valtuutus yt-neuvottelujen aloittamiseksi, toteaa Saksela.
Aloitettavissa yt-neuvotteluissa selvitetään vaihtoehtoja ja neuvotellaan mahdollisista sopeuttamisista, joita eri skenaariot vaatisivat. Valtuuston päätöksen jälkeen on mahdollisen toisen neuvotteluvaiheen aika.
– Ensimmäisen vaiheen yt-neuvottelut eivät vielä suoraan vaikuta eksotelaisten palvelussuhteisiin, avaa Niemi.
– Toivomme tietenkin, että talousarvioesitys menisi läpi aiemmin esitetyn muotoisena. Esitys perustuu realismiin ja tiukkaan arvioon siitä, että millä rahalla näitä palveluja voidaan tarjota meidän vastuullamme olevat asiat hoitaen. Ymmärrämme kuntienkin tiukan taloustilanteen, mutta joudumme samalla kertomaan, mitä meiltä nyt vaadittavat säästöt tarkoittavat, tähdentää Saksela.
Eksote toivoo, että kuntien kanssa löytyisi talousarviosta vielä yhteinen näkemys.
– Ruuvia mahdollisimman paljon kiristämällä olisi vielä löydettävissä mahdollisesti joitakin satojen tuhansien eurojen säästöjä, sen lisäksi mitä nyt olemme jo löytäneet ja talousarviosta leikanneet. Kuitenkin 7–8 miljoonan euron vähennysten löytäminen tässä tilanteessa on äärimmäisen vaikeaa tai mahdotonta puuttumatta palvelutuotantoon, palveluverkkoon ja palvelujen saatavuuteen, ilmoittaa Saksela.
Eksoten alustavan arvion mukaan kuntien vaatimat seitsemän miljoonan euron leikkaukset aiheuttavat haasteita. Eksoten aiemmin valmistelemaa talousarvioesitystä pienempi esitys tarkoittaisi mahdollisesti henkilöstön lomautuksia ja irtisanomisia.
– Esimerkiksi Eksoten hallintoon kohdistuvilla lomauttamisilla tai irtisanomisilla ei näihin säästöihin päästäisi, sanoo Saksela.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamassa arvioinnissa todettiin vuonna 2020, että Etelä-Karjalan vuoden 2019 tarvevakioidut menot olivat 4 % alle maan keskitason. Luonnosvaiheessa olevassa vuoden 2021 arvioinnissa todetaan, että vaikka kansallisesti vuonna 2020 sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kohosivat poikkeuksellisen paljon, Etelä-Karjalan palvelutarpeeseen suhteutetut kokonaismenot ovat usean vuoden ajan olleet alle maan keskitason ja 2020 ne olivat 8 % alle maan keskitason.
Eteläkarjalaisten kuntien toive olisi parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden laatua ja turvata lähipalvelut ympäri maakuntaa.
– Mikäli vielä joudumme supistamaan kulujamme, on vaikutus toinen. Emme mitenkään voi ylläpitää nykyistä palvelutarjontaa, nykyisillä palveluajoilla kaikissa toimipisteissämme, jos meidän pitää karsia kuluista seitsemän miljoonaa, toteaa Eksoten terveyspalvelujen johtaja Tuula Karhula.
Kuntaministeri Sirpa Paatero pyytää pyrkimään realismiin kuntien sote-kustannusten budjetoinnissa ja pohjaamaan budjetoinnin todellisiin kuluihin.
– Näin sekä kunnat että hyvinvointialueet saavat hyvän startin palveluiden eriytyessä. Emme halua tilannetta, jossa hyvinvointialueet aloittavat riittämättömillä resursseilla. Viime kädessä kärsijöinä ovat kunnan omat asukkaat, kirjoittaa kuntaministeri Sirpa Paatero Valtiovarainministeriön lokakuisessa Kunnat-uutiskirjeessä.
Timo Saksela, toimitusjohtaja, p. 0400 811 996, [email protected] (Soittoaika 18.10. klo 18–19)
Tuula Karhula, terveyspalvelujen johtaja, p. 040 194 4936, [email protected]
Santtu Niemi, henkilöstö- ja viestintäjohtaja, p. 040 139 0386, [email protected]
Valtiovarainministeriö / Kunnat-uutiskirje (7.10.2021): https://uutiskirje.vm.fi/archive/show/1030224
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Eksote on vuodesta 2010 alkaen järjestänyt integroituja ja toimintakykyä edistäviä terveys- ja vanhustenpalveluja, perhe- ja sosiaalipalveluja sekä kuntoutuspalveluja maakunnan reilulle 128 000 asukkaalle. Eksotella on tällä hetkellä noin 100 toimipistettä kaikkien eteläkarjalaisten käytössä kotikunnasta riippumatta. Etelä-Karjalan keskussairaala vastaa erikoissairaanhoidosta ja ensivaste ja ensihoito järjestetään yhdessä pelastustoimen kanssa. Eksote on maakunnan suurin työnantaja ja työntekijöitä on noin 5000.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1