Korvenkylän osayleiskaavaehdotukseen voi tutustua perjantaina 10.3.2017 klo 15:00–17:00 avoimet ovet -tilaisuudessa Korvenkylän kirjaston kokoustilassa, Asematie 20, 55300 Rauha.
Lappeenrannan kaupunki laatii parhaillaan osayleiskaavaa Korvenkylän alueelle. Alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava.
Osayleiskaavan laatimisen vireilletulosta on ilmoitettu kaupungin kaavoitusohjelmassa 2013–2014. Kaavoitusohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 3.12.2012. Kaavan tavoitevuosi on 2030. Osa aluevarauksista toteutuu mahdollisesti vasta vuoteen 2040 mennessä tai sen jälkeen. Osa alueista voi toteutua jo ennen tavoitevuotta 2030.
Korvenkylän osayleiskaava-alue sijaitsee Lappeenrannan kaupungin koillisosassa ja käsittää Korvenkylän taajaman rautatien eteläpuoliset osat sekä haja-asutusalueita. Suunnittelualue sijoittuu Korvenkeskus, Hiekkapelto ja Vesivalo -nimisten kaupunginosien alueelle. Alue rajautuu idässä Imatran kaupungin rajaan. Suunnittelualueen kautta kulkee valtatie 6 ja pohjoisosassa Luumäki-Imatra rautatie.
Lappeenrannan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 13.2.2017 asettaa Korvenkylän osayleiskaavaehdotuksen MRA 19 §:n mukaisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Päätöksen mukaisesti osayleiskaavaehdotus valmisteluaineistoineen pidetään nähtävillä 23.2.–27.3.2017 Lappeenrannan kaupungintalolla teknisen toimen kaavoituksessa (Villimiehenkatu 1, 3. kerros) sekä kaupungin internet-sivuilla http://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Rakentaminen-ja-maankaytto/Kaavoitus/Vireilla-olevat-kaavat/Osayleiskaavat/Korvenkylan-osayleiskaava-2030.
Suunnittelun tarkoituksena on tutkia alueen maankäyttö kokonaisuutena ja muodostaa alueen monipuolisen kehittämisen mahdollistava maankäyttöratkaisu. Tavoitteena on, että asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella voidaan rakennusluvat myöntää yleiskaavan perusteella.
Yleiskaavan keskeisenä lähtökohtana on taajaman nykyisen liikenne- ja infraverkon hyödyntäminen. Korvenkylän maankäyttö tiivistyy ja täydentyy uusilla rakentamisaluevarauksilla taajaman keskustassa, radan varressa, Kurenmäessä ja valtatie 6:n molemmin puolin. Taajamarakenne säilyy osittain sormimaisena siten, että rakennettujen alueiden välissä säilyy maa- ja metsätalousvaltaisia alueita.
Taajamamaisesti rakennettavilla asuin- ja työpaikka-alueilla yksityiskohtainen maankäyttö ja lisärakentaminen ratkaistaan asemakaavalla. Asemakaavoitettavien alueiden ulkopuolelle, lähinnä taajaman reunoille, on osoitettu haja-asutustyyppistä asumista nykyisten taloryhmien ja pihapiirien yhteyteen. Näille alueille voidaan sijoittaa asuinrakentamista suunnittelutarvemenettelyllä. Tulevia laajenemistarpeita varten kaavassa on osoitettu myös kaksi pientalovaltaisten asuinalueiden reservialuetta.
Taajamarakenteen uloimman kehän muodostavat maa- ja metsätalousvaltaiset alueet sekä maatalousalueet.
Uusia ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastoalueita on osoitettu Rauhan aseman etelä- ja lounaispuolelle, minkä lisäksi olemassa olevat teollisuus- ja varastoalueet täydentyvät.
Liike- ja matkailutoiminnan kannalta keskeisen alueen ja portin Rauha-Tiurun matkailuja vapaa-aikakeskukseen muodostavat Asematien varsi ja Vesivalon eritasoliittymän ympäristö. Vähittäiskaupan suuryksiköitä ja niiden reservialueita on osoitettu suunnittelualueen koillisosaan Imatran rajan tuntumaan, jossa ne muodostavat yhtenäisen kaupallisen alueen Imatran Korvenkannan kanssa. Kaupan suuryksiköiden lounaispuolella on toimitilarakennusten alueita.
Liikenneverkoston rungon muodostavat jatkossakin seututietasoinen Imatranväylä sekä olemassa olevat yhdystie/kokoojakatuina merkityt tiet. Uusina kokoojakatuina on osoitettu Asematieltä Imatran rajalle johtava valtatie 6:n suuntainen kokoojakatu sekä siltä Imatranväylälle johtava yhteys. Lisäksi taajaman läpi kulkee valtatie 6, jossa on suunnittelualueella kaksi eritasoliittymää.
Kevyen liikenteen verkoston rungon muodostavat alueen läpi kulkeva valtatie 6:n pohjoislaitaa seuraava Etelä-Karjalan laaturaitti sekä pääasiassa kokoojakatujen ja seututeiden yhteyteen osoitetut kevyen liikenteen väylät.
Yleiskaava ei ole suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena. Kaavassa on annettu taajamakuvaa koskevia yleisiä määräyksiä, jotka ohjaavat asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua. Taajamakuvallisesti arvokkaat alueet Korvenkyläntien varressa on merkitty pientalovaltaisena asuntoalueena, jolla ympäristön erityispiirteet säilytetään (AP/s-1) ja keskeisiltä osiltaan kaupunki-, taajama- tai kyläkuvallisesti merkittävänä alueena (sk).
Ympäristöhäiriöitä pyritään kaavan myötä vähentämään ja ehkäisemään. Huomiota on kiinnitetty mm. melun, tärinän, pölyn leviämisen ehkäisemiseen ja pohjavesien suojeluun.
Osayleiskaavan toteutus voidaan aloittaa kaavan tultua lainvoimaiseksi. Taajamamaisten alueiden osalta yleiskaavan toteuttaminen tapahtuu asemakaavoilla. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin, kuin asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 42 § 3 mom.). Yleiskaava tulee ottaa huomioon asemakaavaa laadittaessa.
Haja-asutusalueilla rakennuslupien myöntäminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n mukaista suunnittelutarvemenettelyä. Myönteisen suunnittelutarvepäätöksen edellytyksenä on tällöin, ettei rakentaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle.
Lisätietoja osayleiskaavaluonnoksesta antavat:
Korvenkylä Kartta Lappeenrannan kaupunki.jpg
Koko: 1,94 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2889x1791Korvenkylä Kartta Lappeenrannan kaupunki.jpg
Koko: 1,94 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2889x1791Lappeenranta on kansainvälinen yliopisto- ja matkailukaupunki logistisesti merkittävällä alueella Kaakkois-Suomessa, EU:n ja Venäjän rajalla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), innovatiivinen toimintaympäristö, osaava työvoima ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista ja laajentamista noin 73 000 asukkaan kaupungissa. Lappeenrannan saavutettavuus on erinomainen kansainvälisen lentokentän ansiosta. Saimaan rannalla sijaitsevassa kaupungissa arvostetaan ympäristön puhtautta ja asuinalueiden viihtyisyyttä. www.lappeenranta.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1