Lukutaidolla on laaja vaikutus oppimiseen, tasa-arvoon ja hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan laadukkaasta koulutusjärjestelmästä huolimatta oppilaiden ja koulujen väliset lukemisen osaamiserot kasvavat. Kanta-Hämeessä etsitään ratkaisuja lukutaidon vahvistamiseksi Kieli, mieli, lukeminen -ohjelman avulla.
Hämeenlinnan opetuspäällikkö Minna Lumpeen mukaan tarve Kieli, mieli, lukeminen -ohjelmalle on suuri.
– On huolestuttavaa, miten lukutaidon eriytymistä tapahtuu jo ennen koulun alkua ja nuorten kokemat koulunkäyntivaikeudet lukemista edellyttävissä tehtävissä ovat lisääntyneet. Nyt tarvitaan konkreettisia keinoja suunnan kääntämiseksi alueellisesti ja paikallisesti, Lumme toteaa.
Kieli, mieli, lukeminen -ohjelma on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Oikeus Oppia -hanketta. Ohjelmaa valmistelee Kanta-Hämeen kirjastojen, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen ammattilaisista koostuva työryhmä, jonka mukaan etenkin medialukutaidon merkitys kasvaa tulevaisuudessa.
– Lukutaito ja luetun ymmärtäminen ovat etuoikeuksia, jotka tarjoavat tietoa ja elämyksiä. Kieli, mieli, lukeminen -ohjelman painopisteinä ovat kielen ja lukemisen merkityksen syventäminen sekä kielitietoisen oppimisympäristön edistäminen ja kansallisen lukutaitostrategian toteuttaminen, Hämeenlinnan kaupunginkirjaston informaatikko Ulla Karila kertoo.
Taustalla tutkimuksellinen tarve kehittämistyölle
Helsingin yliopiston apulaisprofessori Venla Berneliuksen ja tutkija Pontus Edvinssonin tekemän selvityksen mukaan lasten mahdollisuudet lukea ja perheiden lukutottumukset vaihtelevat eri alueilla. Ohjelman avulla pyritään lisäämään lasten kirjojen saatavuutta, tietoa lukemisen merkityksestä ja luodaan tapahtumia, joissa voidaan lukea yhdessä. Sisältöjen suunnittelussa huomioidaan monikielisten lasten ja nuorten tarpeet.
– Tulemme tämän vuoden aikana tarjoamaan laadukkaan koulutusohjelman, joka tarjoaa työkaluja myös alueellisten erojen tasaamiseksi. Kanta-Hämeessä on käynnistetty työryhmä maakunnallisen lukitukimallin kehittämiseksi. Haluamme, että jokainen lapsi ja nuori saa kertoa itsestään parempaa tarinaa lukutaidon ja kielen avulla, Oikeus Oppia -hankkeen projektikoordinaattori Anna-Emilia Salminen kertoo.
Työtä tehdään kolmen kokonaisuuden parissa
Vuonna 2022 Oikeus Oppia -hanketyön keskiössä ovat lukutaidon vahvistamisen lisäksi tulevaan sote-maakuntauudistukseen valmistautuminen sekä erityisen, vaativan oppimisen tuen syventäminen. Ratkaisuja pyritään löytämään esimerkiksi sijoitettujen lasten koulunkäynnin sujuvaan aloitukseen.
—————————————————————
Kansallinen lukutaitostrategia 2030 kuvaa toimia, joita Suomessa tulee tehdä monilukutaidon vahvistamiseksi. Opetushallitus koordinoi kansallisen lukutaitostrategian jalkautumista muun muassa Lukuliikkeen että Lukeva koulu -mallin kautta. Malli tarjoaa monipuolisia työkaluja lukutaidon edistämiseen ja lukevan kulttuurin luomiseen.
Oikeus oppia -kehittämisohjelma on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelmaa 2020-2022. Kanta-Hämeen vuonna 2021 käynnistynyt Oikeus Oppia -ohjelma etsii uusia ja innovatiivisia oppimisen tuen työkaluja esi- ja perusopetukseen. Oikeus Oppia -hankekunnat ja -kaupungit ovat; Hämeenlinna, Forssa, Janakkala, Hattula, Hausjärvi, Loppi sekä Riihimäki.
Lisätietoja:
Opetuspäällikkö Minna Lumme,
Hämeenlinnan sivistyksen ja hyvinvoinnin hallinto.
[email protected] , puh. +358 40 511 5843
Hämeenlinnan kirjaston informaatikko Ulla Karila
[email protected]
puh. +358 50 509 1579
Apulaisprofessori Venla Bernelius, Helsingin yliopisto.
venla.bernelius@hel.fi
puh. +358 41 530 7369
Oikeus Oppia -hankkeen projektikoordinaattori ja opettaja Anna-Emilia Salminen
[email protected]
puh. + 358 50 375 9003
Opetushallituksen Lukeva koulu -ohjelma:
https://lukuliike.fi/lukevakoulu/
Kansallinen lukutaitostrategia:
https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/kansallinen-lukutaitostrategia-2030
Oikeus oppia -hankkeen Facebook:
https://www.facebook.com/oppimisenilo
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1