Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kaupungit ja kunnat » Infrarakentamisessa on kasvuodotuksia

Rakennusteollisuus RT

Infrarakentamisessa on kasvuodotuksia

Tiedote.
Julkaistu: 06.10.2015 klo 15:14
Julkaisija: Rakennusteollisuus RT

Valtakunnallisessa suhdannebarometrissä ennakoidaan infra- eli maa- ja vesirakentamisen lisääntyvän hieman seuraavan puolen vuoden aikana, mutta epävarmuus on suurta. Osa kasvuodotuksista selittyy perinteisestä urakoiden lisääntymisestä ennen talvea. Isot valtakunnalliset liikenneväyläprojektit ovat pitäneet työkantaa yllä, mutta niiden päättyminen jättää tuotantokapasiteettia vapaaksi. Uusia suuria liikenneinvestointeja ei ole näköpiirissä, joskin odotusarvoa on hallitusohjelman 600 milj. euron panostuksesta teiden ja ratojen korjausvelan vähentämiseksi seuraavina kolmena vuotena.

-Myös mahdolliset valtakunnallisten kärkihankkeiden ulkopuoliset hankkeet kuten Jännevirran uusi silta nostavat sekä hallitusohjelman lupaukset biotalouden panostuksista herättävät toivoa lisärahoituksesta rappeutuvalle alemmalle tieverkolle. Kuopion Sorsasaloon kaavailtu suuri sellutehdas olisi jättisysäys infra-alalle. Kunnat ja kaupungit työllistävät valtiota enemmän paikallisia infrayrityksiä etenkin maakuntien kasvukeskuksissa. Infrarakentamisen kustannustaso on nyt todella edullinen, minkä vuoksi kannattaa laittaa väylät kuntoon, kertoi Infra Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen.

Hänen mukaansa Suomen infrarakentaminen painottuu vahvasti Uudellemaalle. -Syys-elokuun taitteen infrabarometrin mukaan alan tämän vuoden liikevaihdosta 40 prosenttia koostuu Uudeltamaalta. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan osuus on yhteensä vajaa kymmenen prosenttia. Barometrikyselyyn vastanneiden yritysten tuotantokapasiteetin käyttöaste oli kohtalainen 85 prosenttia, mutta kilpailu on kireää ja urakkahintataso on vajonnut alas.

Kilpailu menossa epäterveeksi – kannattavuus kuralle

Savon Kuljetus Oy:n toimitusjohtaja Jyri Kuivala myöntää todeksi infra-alan huolen vähentyneen kysynnästä ja kilpailun kiristymisestä kohtuuttoman kovaksi. Hän epäilee jopa, että ns. harmaa talous on lisääntynyt alalla, koska urakkakilpailuja voitetaan yhä epäterveemmällä hinnoittelulla. -Voi kysyä, ovatko kustannuslaskennassa mukana kaikki menoerät, myös yhteiskunnalliset velvoitteet. Toinen outo ilmiö etenkin paikallisesti on, että urakkavaatimukset lieventyvät kilpailutusten jälkeen, jolloin matalakin tarjous voi tulla kannattavaksi. Joskus vaikuttaa, että toisilla tarjoajilla on urakoista paremmin taustatietoa kuin toisilla. Vinoutunut kilpailutilanne on myös omiaan heikentämään palvelun laatua.

Hänen mukaansa infra-alalla ovat alueittaiset markkinavaihtelut Itä-Suomessa suuria. -Monta vuotta vahvana veturina kauppapaikka- ja asuntorakentamisen vuoksi ollut Kuopion seutu on taantunut normaalitasolle jollei sen allekin. Toisaalta Mikkelin seudulla on piristymistä mm. vuoden 2017 asuntomessujen ja viitostien väylähankkeiden ansiosta. Samoin Joensuun seudulla on merkittäviä infrahankkeita.

-Savonlinnassa toimeliaisuus on hiljentynyt ohikulkuväylän valmistuttua, mutta valoa tuo Laitaatsillan noin 30 milj. euron uudisrakennustyömaan käynnistyminen ensi keväänä. Muutoinkin sillankorjausurakat ovat ylläpitäneet työllisyyttä, kun tienparannushankkeet ovat isoja valtatieurakoita lukuun ottamatta vähissä mittavasta peruskorjaustarpeesta huolimatta, kertoo Kuivala.

Hän nostaa infra-alan haasteiksi työkannan niukkuuden ja epäterveen kilpailun rinnalle ammattitaitoisen työvoiman pulan sekä työaikarakenteen. –Työaikanormeihin olisi saatava lisää paikallista joustoa, jotta kesäsesonkeina voitaisiin tehdä pidempää työpäivää ja -viikkoa sekä lomailla reilusti talvikuukausina ilman ikäviä lomautuksia. Maa-ainesta eli soraa ja murskattavia kallioalueita löytyy Itä-Suomesta kohtuullisesti, mutta valitukset viivästyttävät niiden käyttöönottoa. Samalla kuljetusetäisyydet kasvavat kannattavuutta nakertaen.

Skanska infran alueyksikönjohtaja Reijo Hakanen on samoilla linjoilla Kuivalan kanssa. -Tarjouspyynnöt romahtivat viime kevään jälkeen ja hintataso on alentunut. Ensi vuoden näkymiin vaikuttaa suuresti, mihin valtio kohdentaa perusväylänpidon parantamisrahoja. Toivottavasti mahdolliset bioenergiapanostukset osuisivat Itä-Suomeen. Väyläinvestointeihin olisi etsittävä uusia rahoitusmalleja, koska valtion varoin ei korjausvelkaa saada taitettua. Ruotsin tapaiset tiemaksut voisivat olla yksi keino. Kilpailutilannetta korjaisi kuntien ja kaupunkien infraliikelaitosten yhtiöittämiset.

Siilin Maansiirtopalvelu Ky:n toimitusjohtaja Kari Vikeläkin näkee nykyisen infra-alan suhdannetilanteen normaalia hiljaisempana, vaikka Kuopion seudulla toimeliaisuus on vielä tyydyttävä kunnan ja valtionhallinnon ylläpitourakoiden ansiosta. -Suuret uudet maa- ja vesirakennusurakat puuttuvat, minkä vuoksi vaisuhkoon kysyntään ei ole odotettavissa merkittävää kohennusta ensi vuonna. Toivottavasti valtion lupailemia infrahankkeita tulisi Itä-Suomeen.


--------------------------------------

Lisätietoja:
Pekka Lyytikäinen
0400 256223
email: pekka.lyytikainen@infra.fi

--------------------------------------

Rakennusteollisuus RT ry on rakennusalan yritysten elinkeinopoliittisten, teknisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja. RT-liittoyhteisöön kuuluvat keskusliitto ja viisi toimialaa: Talonrakennus, Rakennustuoteteollisuus, Infra, LVI-tekninen urakointi ja Pinta.

 

 

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs