Etelä-Karjalan hyvinvointialueen (EKHVA) aluevaltuusto kokoontui keskiviikkona 13.12.2023 vuoden viimeiseen kokoukseensa. Käsiteltävänä oli lukuisia päätöksiä, kuten ensi vuoden talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2025–2026.
Vuoden 2024 talousarvion perusteella alijäämää on syntymässä 31,9 milj. euroa. Taloussuunnitelman tasapainotus vuosina 2024–2026 perustuu tällä hetkellä tiedossa olevaan valtion rahoitukseen sekä arvioituun rahoituksen jälkikäteistarkastukseen vuosille 2025–2026. Talousarviovalmistelu todettiin hyvin tehdyksi ja prosessia kiitettiin onnistuneeksi usean aluevaltuutetun puheenvuoroissa. Aluevaltuusto vahvisti talousarviokirjan.
Aluehallitus vahvisti lisäksi vuoden 2023 lisätalousarvion, johon on päivitetty uudet Etelä-Karjalan hyvinvointialueen strategiasta johdetut tavoitteet. Talousarvio vahvistettiin vuoden 2023 tarkentuneen käyttösuunnitelman mukaisesti.
Aluevaltuusto hyväksyi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut vuodelle 2024 ja vahvisti samalla, että Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut perustuvat asiakasmaksulainsäädännön mahdollistamalle enimmäistasolle. Valtioneuvosto antoi 23.11.23 asetuksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen muuttamisesta, mikä korottaa asiakasmaksuasetuksessa säädettyjen asiakasmaksujen enimmäismääriä 1.1.2024 lukien noin 10 %. Asiakasta suojaa korotuksissa myös asiakasmaksulain mukainen maksukatto, jota rajoittaa tasasuuruisten terveydenhuollon maksujen ja lyhytaikaisen laitospalvelun maksujen perimistä kalenterivuoden aikana. Asiakasmaksukatto nousee 692 eurosta 762 euroon kalenterivuodessa.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen eri palvelumaksujen maksuperusteita on tarkistettu sekä maksuja on tarkistettu vastaamaan nykyistä kustannustasoa. Aluevaltuusto hyväksyi esityslistan mukaiset pelastuslaitoksen palvelumaksut, jotka astuvat voimaan 1.1.2024.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen investointisuunnitelma on tehty huomioiden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen tarpeet että vuodelle 2023 myönnetyt lainanottovaltuudet. Hyvinvointialue ei hakenut lisälainanottovaltuutta vuodelle 2024.
Investointien rahankäytön nettosumma vuoden 2024 talousarviossa on 20,1 milj. euroa. Talousarvion 2024 investoinnit sisältävät keskussairaalan A-siiven peruskorjaukseen 3,6 milj. euroa ja A-tornin kalustoinvestointeihin 1,3 milj.euroa. ATK-hankkeet ja muut aineettomat hyödykkeet sisältävät 1,5 milj. euroa valtion avustuksella rahoitettavia hankkeita sekä 0,5 milj. euroa 2023 hyväksyttyjä siirtyviä investointeja.
Välinehuolto- ja ravintokeskuksen rakentaminen on siirtynyt vuosille 2025–2026. Rakentamissuunnitelmaa tarkennetaan yhdessä Armilan perusterveydenhuollon kohteen korvaavien tilojen suunnitelman kanssa.
Vuoden 2024 aikana tullaan suunnittelemaan investointikokonaisuus, joka sisältää nykyisen Armilan korvaavat tilat yhdessä toiminnan kannalta välttämättömimpien sairaalan leikkaussalien ja teho-osaston (ns. kuuma sairaala) tilat sekä välinehuolto- ja ravintokeskuksen. Vuoden 2025 investointisuunnitelma tullaan päivittämään tämän jälkeen ensi vuoden lopussa. Yhdistämällä nämä kolme kokonaisuutta yhdeksi investoinniksi haetaan toiminnallisia hyötyjä.
Joutsenon paloasema toteutetaan omana investointina vuokrahankkeen sijaan. Rakennussuunnittelu on luonnosvaiheessa. Tavoitteena on päästä rakentamaan kiinteistöä vuoden 2024 kevään kuluessa ja paloasema valmistuisi tästä noin vuoden kuluttua. Ruokolahden paloasemahanke käynnistyy todennäköisesti keväällä 2025. Lisäksi on aloitettu selvitystyöt Imatralle rakennettavan uuden paloaseman optimaalisesta sijoittumisesta. Tavoitteena on saada Imatran uuden paloaseman rakennustyöt alkamaan viimeistään vuonna 2026.
Aluehallitus vahvisti Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kattavan tuottavuus- ja sopeutusohjelman vuosille 2024–2026. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen talousarvio vuodelle 2024 pitää sisällään taloussuunnittelukauden tasapainotuksen perustuen tuottavuus- ja sopeutusohjelmaan. Vuosien 2025–2026 laskennallinen sopeuttamistarve on seuraavan kolmen vuoden aikana noin 118 miljoonaa euroa. Sopeutuskohteita on yhteensä 60.
Palveluverkkokokonaisuutta koskevia päätöksiä tehdään laajemmin alkuvuoden 2024 aikana aluevaltuustossa.
Hyvinvointialueen taloussuunnitelma on laadittava niin, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Käytännössä yksittäinen taloussuunnitelman vuosi voi olla alijäämäinen, kunhan kolmen vuoden ajanjakson muina vuosina kertyy vähintään sama määrä ylijäämää. Tämä tarkoittaa Etelä-Karjalan hyvinvointialueen vuoden 2023 alijäämäisyys huomioon ottaen, että vuoden 2024 talousarvion vahvistamisen yhteydessä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tulee vahvistaa taloussuunnitelma, jossa talouden tasapaino saavutetaan vuoden 2026 loppuun mennessä. Jos alijäämää ei ole katettu lain mukaisessa aikataulussa, tämä on laissa mainittu peruste arviointimenettelyn käynnistämisestä hyvinvointialueella.
Kokouksen päätteeksi aluevaltuusto hyväksyi Etelä-Karjalan hyvinvointialueen osallisuusohjelman vuosille 2023–2025. Osallisuusohjelmassa määritetään osallistumisen ja osallisuuden edistämisen painopisteet, joihin osallisuutta edistävässä työssä kiinnitetään erityisesti huomiota Etelä-Karjalan hyvinvointialueella kuluvalla strategiakaudella.
Asukkaiden, asiakkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien osallistumista ja vaikuttamista hyvinvointialueen toimintaan ja päätöksentekoon voidaan edistää erityisesti
Valtuuston kokouksen puheenvuoroissa osoitettiin yli puoluerajojen laajasti sitoutuneisuutta tehdä yhdessä rohkeita päätöksiä eteläkarjalaisten palveluiden turvaamiseksi. Vaikka valtion rahoituksen asettamaa sopeuttamisen kokoluokkaa pidetään epärealistisena, puheenvuoroissa pidettiin silti tärkeänä osoittaa edelläkävijyyttä uusien toimintamallien käyttöönotossa ja oikealle talouden uralle siirtymisessä. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen autonomian säilyttämistä, saavutettavia ja yhdenvertaisuutta tukevia palveluita koko alueella ja perustason palveluiden vahvistamista koskevia puheenvuoroja kuultiin useita.
Aluevaltuuston puheenjohtaja Helena Puolakka toteaa kokouksen menneen erinomaisesti:
– Valmistelu on ollut kiitettävää ja valtuustoryhmien välinen yhteistyö loppusyksyn aikana on ollut poikkeuksellista. Olemme varmasti edelläkävijöiden joukossa myös poliittisen päätöksentekokyvykkyyden ja Etelä-Karjalan asukkaiden palveluiden varmistamisen sitoutuneisuuden osalta.
Lisätietoja:
Sally Leskinen, hyvinvointialuejohtaja, [email protected], p. 0400 497 418
Liitteet:
Aluevaltuuston 13.12.2023 kokouksen esityslista ja sen liitteet
Etelä-Karjalan hyvinvointialue muodostui jo pitkään yhteistyötä tehneistä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotesta ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksesta. Vuoden 2023 alusta lähtien perus- ja erityistason sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille. Etelä-Karjalan hyvinvointialue toimii Etelä-Karjalan maakunnan alueella, jossa asuu noin 127.000 asukasta. Etelä-Karjalan maakunnan muodostavat Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1