Reserviläisliiton järjestämien ampumatapahtumien määrä kasvoi viime vuonna lähes kolmanneksella. Liitossa järjestettiin vuoden 2015 aikana 10 319 ampumatilaisuutta ja -kilpailua, joissa kirjattiin 64 571 yksittäistä ampumasuoritetta. Reserviläisliiton huhtikuussa tekemän jäsentutkimuksen mukaan ammuntaa harrastaa yli 80 prosenttia liiton jäsenistä.
Yleisintä on muutaman kerran vuodessa tapahtuva ampumaharjoittelu (43,7 % vastaajista), mutta yli kolmannes vastaajista käy ampumassa kuukausittain ja viidennes käy ampumaradalla viikoittain. Reserviläisten ampumatoiminnassa käytettävät aseet ulottuvat ilma-aseista puoliautomaattikivääreihin. Kyselyn mukaan eniten harjoitellaan erilaisilla kivääreillä, joilla ilmoitti ampuvansa yli 60 prosenttia vastaajista. Suosittuja ovat myös erilaiset pistoolit ja EU:n asedirektiivin uhan alle asettamat reserviläiskiväärit.
Naiset ovat löytäneet ampumaharrastuksen
Ammunta mielletään vahvasti miesten lajiksi, mutta reserviläisten ampumavuoroilla käy paljon naisia. Liiton jäsenkyselyssä lähes 57 prosenttia naisvastaajista ilmoitti harrastavansa ammuntaa. Harrastusaktiivisuus on naisilla hieman miehiä alhaisempaa, sillä yli puolet naisvastaajista ilmoitti käyvänsä ampumaradalla harvemmin kuin kerran kuussa.
Naiset voivat olla jopa tarkempia ampujia kuin miehet – hermot kestävät ja keskittyminen ampumistilanteessa onnistuu hyvin. Myös ampumakouluttajien neuvoja naiset kuuntelevat usein herkemmällä korvalla kuin miehet.
”Ampumaharrastusta voi verrata mihin tahansa harrastukseen, vaikkapa ratsastukseen. Harrastus vie ajatuksesi pois arjesta ja vaatii täydellistä keskittymistä. Harrastuksen parissa unohdat kaiken muun ympäriltäsi ja ainoa asia, jota mietit, on sen hetkinen suoritus”, kuvailee kolme vuotta ammuntaa harrastanut Kati Pitkänen, joka on ammatiltaan pappi ja sotilasarvoltaan sotilaspastori.
”Aina voi kehittyä taitavammaksi tarkkuudessa, nopeudessa ja tekniikassa. Ampumistekniikkaa voi kehittää myös haasteilla esimerkiksi eri asennoista ja esteiden takaa ampumisella”, Pitkänen jatkaa.
Suosituimpia aseita naisten osalta ovat pistoolit ja kiväärit, joilla molemmilla ammuntaa ilmoitti harrastavansa lähes puolet (47,8 %) naisvastaajista. Reserviläiskivääreitä käyttää harrastustoiminnassaan vajaa 30 prosenttia naisampujista.
”Oma suosikkini on pistooli”, paljastaa Pitkänen.
Edullisempi harrastus kuin luullaan
Ampumaharrastuksen aloittaminen on helppoa. Tutustuminen lajiin onnistuu esimerkiksi Reserviläisliiton ampumataitopäivillä, joissa opetetaan turvallisen ammunnan perusteita sekä esitellään suosituimpia ampumalajeja ja niissä käytettäviä aseita. Monin paikoin tarjotaan lisäksi mahdollisuutta yhteen kymmenen laukauksen ampumasuoritteeseen.
Monet Reserviläisliiton paikallisyhdistykset hyväksyvät jäsenikseen myös armeijaa käymättömiä henkilöitä. Jäsenmaksu on noin 30–40 euroa vuodessa. Monella paikallisyhdistyksellä on omalla radalla ampumavuoroja viikoittain ja aloitteleville ampujille harjoitteluun laina-aseita.
”Viitisen vuotta sitten eduskunta kiristi aselakia niin, että ensimmäisen luvan käsiaseeseen voi saada vain 20 vuotta täyttänyt henkilö, joka on suorittanut kahden vuoden ennakkoharjoittelun jossain ampumaseurassa. Harjoitteluvelvoitteet voi suorittaa myös Reserviläisliiton paikallisyhdistyksessä, jonka ampuma-asekouluttajan kirjoittama todistus liitetään poliisille jätettävään aselupahakemukseen”, kertoo Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg.
Lisätietoja:
Olli Nyberg, Reserviläisliiton toiminnanjohtaja
(09) 4056 2041 tai 0400 640 755
Jäsenkysely:
Reserviläisliiton 5.–12.4.2016 tekemään jäsenkyselyyn vastasi lähes 4 000 liiton jäsentä ja sen virhemarginaali on 1,6 %. Naisia koskevien lukujen osalta virhemarginaali on kuitenkin korkeampi naispuolisten vastaajien vähäisen lukumäärän johdosta.
Reserviläisliitto
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö on vuonna 1955 perustettu Reserviläisliitto ry, jonka organisaatioon kuuluu 18 maakunnallista piiriä ja yli 342 paikallista jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä liiton paikallisyhdistyksissä on noin 37 000.
Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten ns. kenttäkelpoisuutta. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, liikunta ja urheilu, erilainen koulutus sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Myös veteraanityö ja -tuki on laajaa.
Reserviläisliitto on mukana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnassa, joka mm. järjestää reserviläisille tarkoitettua sotilaallista koulutusta sekä erilaista onnettomuustilannekoulutusta. Yli 40 prosenttia MPK:n vapaaehtoiskouluttajista on Reserviläisliiton jäseniä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1