Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore maa- ja elintarviketalouden vuosikatsaus kertoo, että maatalouden tilamäärän nopeasta vähentymisestä huolimatta tuotannon taso on säilynyt Suomessa lähes ennallaan. Maatalous- ja puutarhayritysten kannattavuus on sitä vastoin ollut viime vuodet heikko. Suomen elintarvikevienti kääntyi vuonna 2017 nopeaan kasvuun neljän peräkkäisen laskuvuoden jälkeen, mutta kasvu on jäämässä väliaikaiseksi. Ruuan hinta on lähtenyt nousuun kulutuksen kasvun ja tuotantokustannusten nousun vetäminä.
Maatalouden tukihakemuksen jätti viime vuonna 50 500 maatilaa, kun vuonna 2000 tuotantotoimintaa harjoittavia aktiivitiloja oli vielä lähes 78 000. Tilamäärä on vähentynyt varsin tasaisesti lähes kolme prosenttia vuodessa ja kotieläintaloudessa tätäkin nopeammin. Esimerkiksi maidontuotantoon erikoistuneiden tilojen määrä on laskenut noin seitsemän prosentin vuosivauhtia.
Luken erikoistutkija Minna Väreen mukaan maatalouden rakennemuutos ei ole kuitenkaan yksiviivaista ja tasaista.
– Osa viljelijöistä vastaa kiristyneisiin taloudellisiin edellytyksiin laajentamalla voimakkaasti tuotantoa. Osa jättää toimialan. Osalla tiloista puolestaan monipuolistetaan yritystoimintaa tai mennään palkkatyöhön tilan ulkopuolelle. Varsinkin kasvintuotantotiloista on tullut nopeassa tahdissa palkkatyön ohella hoidettavia osa-aikatiloja.
Tilamäärän vähentyessä tilojen keskikoko on suurentunut. Vuosina 2000–2017 aktiivitilojen keskipeltoala on kasvanut 60 prosentilla alle 28 peltohehtaarista lähes 45 hehtaariin. Maidontuotannossa keskimääräinen karjakoko on puolestaan yli kaksinkertaistunut, 17 lehmästä 38 lehmään.
Tilojen keskikoon kasvusta huolimatta tilakoot ovat Suomessa edelleen suhteellisen pieniä. Suuria, yli sadan hehtaarin tiloja oli vuonna 2017 vain runsaat 10 prosenttia tiloista. Yli 100 lehmän karja oli noin viidellä prosentilla maitotiloista. Kyseiset tilat tuottivat kuitenkin jo runsaan viidenneksen koko maan maidontuotannosta.
Kotieläintuotanto kasvussa
Maatalous- ja puutarhayritysten tulo- ja kannattavuuskehitys on ollut viime vuosina keskimäärin erittäin heikkoa. Tuotantopanosten hinnat ovat pitkään nousseet tuottajahintoja nopeammin, mikä on lisännyt kustannuksia ja heikentänyt kannattavuutta. Tarvikkeiden, varsinkin energian ja lannoitteiden, hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Heikosta kannattavuudesta huolimatta maataloustuotannon volyymit, etenkin kotieläintuotannossa, ovat säilyneet lähes ennallaan.
Maidontuotanto, joka on edelleen Suomen maatalouden merkittävin tuotantosuunta tuotannon kokonaisarvolla mitattuna, on säilynyt kutakuinkin EU-jäsenyyttä edeltäneellä tasolla. Vuonna 2017 meijereihin toimitettiin 2 297 miljoonaa litraa maitoa. Raakamaidosta lähes 40 prosenttia käytettiin juustojen, noin neljännes maitonesteiden ja runsas neljännes voin ja maitojauheen valmistukseen.
Lihan kokonaistuotanto, johon lasketaan mukaan kaikkien eläinlajien liha, oli vuonna 2017 lähes 400 miljoonaa kiloa. Määrä oli 5 miljoonaa kiloa pienempi kuin vuonna 2016, mutta 15 miljoonaa kiloa suurempi kuin vuonna 2012. Lihan kokonaiskulutus oli 433 miljoonaa kiloa, joten omavaraisuusaste oli 92 prosenttia.
Kananmunia tuotettiin vuonna 2017 lähes 74 miljoonaa kiloa eli reilun prosentin enemmän kuin edellisvuonna. Viiden vuoden aikana 2012–2017 tuotanto on kasvanut peräti 18 prosenttia. Myös kananmunien kulutus on noussut Suomessa melko tasaisesti viimeisten vuosien aikana.
Peltokasvien viljelyssä tuotannon vaihtelut vuosien välillä ovat suurempia kuin kotieläintuotannossa. Vuonna 2017 viljasatoa vähensivät osassa maata ennätykselliset sadekaudet ja kylmät jaksot sekä kehnot sadonkorjuuolosuhteet. Kokonaisviljasato, 3,4 miljardia kiloa, oli 2000-luvun toiseksi pienin.
Eri kasvien viljelyalat ovat kuitenkin säilyneet Suomessa viime vuodet melko vakaina. Vuonna 2018 viljellään viime vuotta enemmän ohraa, mutta kauran, vehnän ja rukiin viljelyalat vastaavasti laskivat viime vuodesta. Myös öljykasvien, rypsin ja rapsin, yhteenlaskettu viljelyala laski keväällä 2018.
Elintarvikeviennin kasvu uhkaa hyytyä
Suomen elintarvikevienti kääntyi vuonna 2017 vihdoin kasvuun neljän peräkkäisen laskuvuoden jälkeen. Elintarvikkeita vietiin Suomesta viime vuonna yhteensä 1 579 miljoonan euron arvosta mikä on lähes 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Viennin arvo palautui samalla Venäjän pakotteita edeltävälle tasolle. Viennin merkittävin yksittäinen tuoteryhmä olivat edelleen meijerituotteet.
Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemen mukaan viennin kasvua selittää usea tekijä.
– Viennin arvon nousua vauhditti erityisesti elintarvikkeiden hintojen nousu kansainvälisillä markkinoilla. Myös suomalaisille elintarvikkeille löydetyt uudet markkinat avittivat viennin kasvua.
Kuluvana vuonna elintarvikevientimme kasvu uhkaa kuitenkin jälleen hyytyä. Vuoden 2018 ensimmäisellä kolmanneksella viennin arvo oli kahdeksan prosenttia edellisvuotta alemmalla tasolla.
Elintarvikekaupan alijäämä laajeni vuonna 2017 viennin reippaasta kasvusta huolimatta, noin 123 miljoonalla eurolla, 3 504 miljoonasta 3 627 miljoonaan euroon. Alijäämän arvo on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Elintarvikkeita tuotiin Suomeen viime vuonna 5 205 miljoonan euron arvosta, mikä on runsaat viisi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tuonnin arvon kasvua selittää etenkin tuontihintojen nousu.
Ruoan hinta kääntynyt nousuun
Ruuan hinta on ollut kuluvana vuonna nopeassa nousussa. Toukokuussa 2018 elintarvikkeiden kuluttajahinnat olivat jo 2,4 prosenttia korkeampia kuin vuotta aiemmin. Erityisesti vihannesten, hedelmien, marjojen, voin sekä lihavalmisteiden hintoihin tuli korotuksia. Vihannekset kallistuivat peräti 13 prosenttia edellisvuodesta.
– Hintamuutosten taustalla on erityisesti ruoan maailmanmarkkinatilanne. Tuontihintojen nousu on vähentänyt tuonnin kautta tulevaa hintakilpailua Suomen markkinoilla. Tämä on mahdollistanut kotimaisessa maataloudessa ja teollisuudessa tapahtuneiden kustannusnousujen osittaisen siirtymisen kuluttajahintoihin. Lisäksi kuluttajien ostovoima on kasvanut, joten kauppa käy nyt aiempaa paremmin ja hinta ei ole yhtä tärkeä ostoskriteeri, Niemi pohtii.
Vuosina 2014–2017 elintarvikkeiden kuluttajahinnat laskivat Suomessa yhteensä lähes neljä prosenttia. Kuluttajahintaindeksin muutos oli samalla ajanjaksolla tasan kaksi prosenttia, joten ruoan hintakehitys oli useita vuosia yleistä inflaatiokehitystä hidastava tekijä.
Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Jyrki Niemi, Luke, puh. 029 532 6390, [email protected]
Erikoistutkija Minna Väre, Luke, puh. 029 532 6657, [email protected]
Suomen maa- ja elintarviketalous 2018 -raportti
Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1