Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi tällä viikolla 22 uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Unescon aineettoman perinnön sopimuksen mukaisessa kansallisessa luettelossa on nyt yhteensä 86 kohdetta.
Elävän perinnön kansallisella listalla on jo parikymmentä erilaista käsityötaitoa, osa pohjautuu paikalliseen perinnetaitoon ja sen vaalimiseen, osa taas on laajasti tunnettuja käsityötaitoja.
Neulominen on Suomessa erityisen elinvoimainen perinne ja Taitoliiton Taloustutkimuksella teettamän kuluttajatutkimuksentutkimuksen (2021) mukaan suosituin käsityöharrastus. Neuleiden valmistusta opetetaan eri koulutusasteen oppilaitoksissa: peruskoulussa, taiteen perusopetuksessa, vapaassa sivistystyössä ja neuvonnan lähi- ja etäkursseilla sekä harrastajien kesken. Sosiaalisella medialla on tärkeä rooli mallien ja ohjeiden levittämisessä harrastajien kesken. Suomen museoihin on tallennettu monipuolisesti neuleita ja niihin liittyviä aineistoja.
Neulomisen merkityksestä suomalaisille kertoo harrastuksen laajuus: neule kulkee monella mukana matkoilla, se on seurana niin koti-illoissa kuin kahviloissakin, kun neulojat kokoontuvat yhteen. Erityisiä elokuvanäytöksiä neulojille on järjestetty jo usean vuoden ajan ja kirkoissa jumalanpalveluksia, joihin voi ottaa oman neuleen tai muun käsityön mukaan. Neuleella halutaan usein myös tehdä hyväntekeväisyyttä tai lahjoittaa neule hyvää tarkoitukseen, seurakunnissa on neulottu paljon lohtuhuiveja läheisensä menettäneille.
Neulominen helpottaa tutkimusten mukaan stressiä, auttaa keskittymään ja kehittää motorisia taitoja. Lisäksi neuleharrastus tarjoaa mahdollisuuksia tutustua matalalla kynnyksellä uusiin ihmisiin erilaisissa neuleyhteisöissä, mm. kirjastoissa ja lankakauppojen avoimissa neuletapaamisissa.
Tämän päivän neulojan on kiehtovaa ajatella olevansa yksi silmukka kauan sitten alkaneessa ketjussa. Neulomisen alkujuuria ei tunneta tarkkaan, mutta tiedetään kuitenkin, että kyseessä on varhainen tekniikka, josta on viitteitä ainakin jo ajanlaskumme ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. On todennäköistä, että neulominen on kehittynyt rinnakkain eri puolilla maailmaa.
Neulomisen esityksen Elävän perinnön kansalliselle listalle tekivät yhteistyössä Taitoliitto / Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry, Kansalaisopistojen liitto KoL ry, Korsnäs Hembygdsförening r.f., Käsityö verkossa ry, Suomen käsityön museo, Helsingin kaupunginkirjasto, ja Tampereen ev.lut. seurakunnat.
Uusina käsityökohteina Elävän perinnön kansalliselle listalle tulivat:
Tutustu kaikkiin Elävän perinnön kansallisen luettelon kohteisiin:
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/El%C3%A4v%C3%A4n_perinn%C3%B6n_kansallinen_luettelo/valitut
Suomen Elävän perinnön wikiluettelo on laaja ja monipuolinen tietopankki elävästä kulttuuriperinnöstä. Alustalla on 240 artikkelia yli 400 toimijalta kuudella eri kielellä. Wikiluettelo on herättänyt kiinnostusta myös maailmanlaajuisesti, sillä sivustolla vierailee vuosittain noin 100 000 kävijää yli 150 maasta. Museovirasto vastaa Unescon aineettoman perinnön sopimuksen toteuttamisesta Suomessa.
Taitoliitto, Käsi ja taideteollisuusliitto Taito ry
[email protected]
www.taito.fi
Neuloja-kuvaTaitoliitto-HiljaMustonen
Koko: 12,10 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 9000x6000Neuloja-kuvaTaitoliitto-HiljaMustonen
Koko: 12,10 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 9000x6000Taitoliitto ja alueelliset taitoyhdistykset muodostavat valtakunnallisen Taitojärjestön, joka on Suomen laajin käsityöpalvelujen palveluverkosto. Taitojärjestö on aktiivinen käsityöpalveluiden tuottaja ja kehittäjä, joka edistää käsityökulttuuria taitona ja elinkeinona. Taito Shop -myymälät ovat taitoyhdistysten ylläpitämiä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1