Huumori kytkeytyy ihmiselämään niin monella eri tavalla, ettei sen merkityksen suuruutta tule aina ajatelleeksi. Huumori ja nauru mielletään viattomaksi leikinlaskuksi, mutta pahimmillaan vitsit loukkaavat, erottavat ja aiheuttavat vakaviakin konflikteja. Huumori tarjoaa kanavan valtaapitävien arvosteluun, mutta yhtä lailla se voi myös palvella vallan välineenä.
Toisaalta vitsit ja nauru voivat olla merkki yhteisestä näkökulmasta, jaetusta maailmasta ja läheisyydestä. Parhaimmillaan huumori perustuu vastavuoroiseen kunnioitukseen ja arvostukseen, ylittää ihmisten välisiä muureja ja tukee avointa lähestymistä erilaisten yksilöiden välillä. Sen avulla voidaan kyseenalaistaa vallitsevia rakenteita, jolloin huumori voi toimia myös yhteiskunnallisena uudistajana.
Huumorin ja naurun filosofia tarkastelee huumorin olemusta, historiaa ja ajankohtaisia ilmiöitä sekä aihetta pohtineita henkilöitä Aristoteleesta Monty Pythoniin ja Friedrich Nietzschestä Sacha Baron Coheniin. Lisäksi tunnetut humoristit Joonas Nordmanista ja Heli Sutelasta Petteri Summaseen kertovat, mitä huumori heille merkitsee ja mihin naurua tarvitaan tämän päivän maailmassa.
Huumori on särö, joka ilmaantuu rikkomaan ajattelijoiden virheettömät luomukset
” (…) on toki tunnustettava, että pelkistetty alapäähuumori näyttää naurattavan laajoja ihmismassoja aikakaudesta toiseen. Ehkäpä huumorille on asetettava laatuvaatimuksia, mutta elitistihumoristien on turha syyttää yleisöä, jos kaikki eivät ymmärrä metatason huumoriväännöksiä ja ajatuskiemuroita.”
”Nauru on ilon ja riemun ilmaus, joka muistuttaa meitä ihmisyydestämme. Elämään kuuluu avoimuus, vapaus ja kukoistus. Jos nämä piirteet alkavat kadota näkyvistä – olipa kyse juhlapuheista, työtehtävistä tai arkisesta kanssakäymisestä – nauru ravistelee ja herättelee.”
”Suomalaisista julkimoista, vaikuttajista ja poliitikoista syntyy aika ajoin pienimuotoisia kohuja, joihin liittyy huumori muodossa tai toisessa. Yleensä joku on möläyttänyt jotain seksististä, rasistista tai muuta typerää. Kohun keskelle joutuneet puolustautuvat tyypillisesti vetoamalla humoristisuuteen. Näin esitetään epäsuorasti, että asia tai lausahdus ei ole vakava, minkä vuoksi sitä ei pitäisi ottaa tosissaan. Retorisena keinona vetoomus on ovela, koska siinä työnnetään vastuu kuulijan harteille.”
”Huumori on särö, joka ilmaantuu rikkomaan ajattelijoiden virheettömät luomukset. Huumorin ilmaisemaa haastetta ei kuitenkaan pidä ottaa pelkkänä luupäisenä vastakkainasetteluna. Ennemminkin se sysää ajattelemaan perinteisiä yleviä mietteitä uusista näkövinkkeleistä.”
Jarno Hietalahti
Huumorin ja naurun filosofia
ISBN 978-952-495-479-2
Gaudeamus 2018
Kirjoittaja
Jarno Hietalahti on tutkijatohtori Jyväskylän yliopistossa ja absurdin huumorin ystävä.
[email protected] / p. 0456330388
Lisätietoa kirjasta (mm. sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilta.
Arvostelukappaleet:
[email protected]
p. 050 5401 299
Painokelpoinen_kansikuva_Huumorin_ja_naurun_filosofia.jpg
Koko: 1,30 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1748x2480Painokelpoinen_kansikuva_Huumorin_ja_naurun_filosofia.jpg
Koko: 1,30 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1748x2480Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo. Erikoisalojamme ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.
Gaudeamus | Tiedon puolella
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1