Millaisia käytäntöjä Suomessa on niin kutsuttujen paperittomien kohtaamiseen? Ministeriön suositukset kiristyivät – mikä on kirkon ja kansalaisjärjestöjen rooli humanitäärisessä kohtaamisessa? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Diakonia-ammattikorkeakoulun järjestämässä Paperittomana hyvinvointivaltiossa -keskustelutilaisuudessa 1.2.2017 klo 14.30 alkaen (Uusikatu 46, 6. kerros, auditorio, Oulu). Tilaisuus on tarkoitettu turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kanssa työskenteleville ja kolmannen sektorin toimijoille. Toivotamme myös median edustajat tervetulleiksi tilaisuuteen.
Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kanssa työtä tekevät viranomaiset kohtaavat päivittäisessä työssään yhä enemmän oikeuksia vailla olevia ihmisiä ja kokonaisia perheitä. Sisäasianministeriö linjasi marraskuussa toimenpidesuunnitelman laittoman maassa oleskelun ehkäisemiseksi. Ihmisten avun tarpeen arvioiminen on jäämässä yksittäisten työntekijöiden ratkaistavaksi.
”Monet kunnissa ja järjestöissä työskentelevät, paperittomia kohtaavat ovat eettisen ristiriidan äärellä. Ministeriön linjaus on ankara ja kuvastaa kiristynyttä yhteiskunnallista ilmapiiriä”, kuvaa Diakin tutkija Marja Katisko.
Oulun seurakunnan kansainvälisen työn pastori Arpad Kovacs kohtaa paperittomia työssään. Hänelle on selvää, että hädänalaisia autetaan.
”Jos ihminen pyytää apua, minun tehtäväni on laittaa hänet lämpimään. Meillä on jo nyt ihmisiä, jotka tarvitsevat majoitusta ja huolenpitoa, ja lisääntyvien kielteisten turvapaikkapäätösten myötä heitä tulee lisää”, Kovacs sanoo.
Kovacs sanoo ymmärtävänsä paperittomia, jotka pelkäävät viranomaisia. ”Oulussakin on ihmisiä, jotka ovat vain kadonneet.”
Terminologialla luodaan asenteita
Pastori Arpad Kovacs ja tutkija Marja Katisko eivät pidä termistä laiton maahanmuuttaja. ”Ei ole laittomia ihmisiä”, molemmat toteavat.
Marja Katiskon tutkimustyö Diakissa on kohdistunut maahanmuuttajataustaisen väestön asunnottomuuteen sekä paperittomien henkilöiden ja perheiden elämään pääkaupunkiseudulla.
”Itse käytän ilmiötä termiä globaali kodittomuus. Monilla niin sanotuilla paperittomilla on itse asiassa monenlaisia dokumentteja mukanaan, joten paperittomuuskin on terminä harhaanjohtava”, Katisko toteaa.
”Puhumme myös uuspaperittomista”, Kovacs lisää. ”Suomalaiset ovat lainkuuliaista kansaa. Käyttämällä laiton-sanaa yritetään vain vaikeuttaa auttamista, kun annetaan ymmärtää että tässä oltaisiin tekemässä jotain laitonta.”
Ohjelma 1.2.2017:
Paikka: Diak, Uusikatu 46, 6. kerros, auditorio, Oulu
klo 14.30–15.15 Alustus: Paperittomana hyvinvointivaltiossa / Tutkija Marja Katisko, Diakonia-ammattikorkeakoulu
klo 15.15–16.00 Paneelikeskustelu. Paneelikeskustelun kysymykset esittää yleisö.
Paneelin jäsenet:
Marja Katisko, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu
Arpad Kovacs, Oulun seurakunnan kansainvälisen työn pastori
Shvan Abdulrazak, maahanmuuttajien perusopetuslinjan opiskelija (Vuolle Setlementti), kirjailija, runoilija
Outi Tolonen, sosionomi-diakoni, Oulun seudun paperittomien yhteistyöryhmän jäsen
Paneelia voidaan täydentää vielä viidennellä jäsenellä. Keskustelu pidetään suomeksi.
Ennen keskustelutilaisuutta on mahdollisuus osallistua Diakin työelämäyhteistyöhön Oske-torilla (osallistavan kehittämisen paja) klo 13–15.
Lisätietoja: Sirpa Salmela puh. 040 506 0286, [email protected] ja Marja Katisko, puh. 040 509 57 99, [email protected]
Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) kouluttaa asiantuntijoita diakonia-, kasvatus-, sosiaali-, terveys- ja tulkkauksen aloille. Sillä on toimipisteet Helsingissä, Oulussa, Pieksämäellä, Porissa ja Turussa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on tärkeä osa korkeakoulun toimintaa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1