Alexander Stubbin hallitus ehdottaa turpeen veron leikkaamista ja metsähakkeen tuen vahvistamista jo ensi vuonna. Suomen luonnonsuojeluliitolle turpeen veropäätös on pettymys ja edustaa lyhytnäköistä energiapolitiikkaa.
Ministeri Vapaavuori esitteli viime vuonna hallituksen energia- ja ilmastostrategian vuodelle 2030. Strategiassa linjattiin, että turpeen käyttöä vähennetään asteittain kolmannekseen vuoteen 2025 mennessä.
"Nyt pääministeri Stubbin tiedonannossa hehkutetaan vastuullista ilmastopolitiikkaa ja siirrytään polttamaan kattiloissa lisää turvetta, joka tuottaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin kivihiili", Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen sanoo.
"Tämän jälkeen meidän on turha ihmetellä miksi ilmastoneuvottelut junnaavat paikoillaan. Suomi syyllistyy samaan kuin maat, joita se kritisoi: puhumme yhtä, mutta teemme toista."
Hallituksen esityksen mukaan turpeen veroa alennetaan ensi vuodelle hallituksen aiemmin sopimasta 4,90 euroa/MWh verotasosta. Mikäli turvetta verotettaisiin kuten muita fossiilisia energiamuotoja sen verotaso olisi 13-20 euroa/MWh. Turpeen kasvihuonepäästöt ovat 16 prosenttia kivihiiltä korkeammat.
"Turpeelle suunnattua ympäristölle haitallista epäsuoraa verotukea kasvatetaan nyt entisestään. Lisäksi turpeenpolton lisääminen pilaa vesistöjä ja tuhoaa suoluontoa", Yrjö-Koskinen toteaa.
Luonnonsuojeluliitto toivoo, että eduskunta torjuu hallituksen esityksen turpeen veron alennuksesta. Sen tilalle tarvitaan toimenpiteitä, jotka kannustavat nykyistä paremmin metsähakkeen käyttöön.
Tämä olisi tärkeää sekä uusien investointien, että vanhojen laitosten polttoainevalintojen ohjaamisessa. Samalla hallituksen olisi selvitettävä mahdollisuudet purkaa turpeen ja metsähakkeen välille rakennettu kohtalonyhteys.
"Uusissa kattiloissa turpeen poltolle ei ole lainkaan tarvetta. Vanhoissakin kattiloissa suuri osa turpeesta voitaisiin jo nyt korvata puulla", Yrjö-Koskinen sanoo.
Tiistaina käydyssä eduskuntakeskustelussa korostettiin toistuvasti omavaraisuuden periaatetta. Saksan ja Tanskan esimerkit osoittavat, että vastuullisesta energiasta kiinnostuneet kotitaloudet, kunnat tai yritykset voivat menestyksellä pyrkiä omavaraisuuteen.
"Kansallisessa keskustelussa tulisi tarkastella tarkemmin omavaraisuutta sen sijaan, että tyydytään pelkkiin iskulauseisiin."
Suomen energiaomavaraisuutta edistetään parhaiten vähentämällä öljyriippuvuutta liikenteessä, lämmityksessä ja maataloudessa. Pohjoismaisen edullisen vesisähkön korvaamista kotimaisella energialla ei ole Luonnonsuojeluliiton mielestä edes järkevää tavoitella.
Valtaosa tuontienergian kustannuksista aiheutuu tuontiöljystä, joten olisi loogista aloittaa omavaraisuuspyrkimykset vähentämällä öljyriippuvuutta.
Lisätietoja:
- Eero Yrjö-Koskinen, Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja, puh: 050-3478778
- Otto Bruun, Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija, puh: 050-3454411
Suomen luonnonsuojeluliitto on maan suurin ympäristönsuojelun kansalaisjärjestö.
---
Laura Rantanen, tiedottaja
Suomen luonnonsuojeluliitto
[email protected], www.sll.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1