Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetty valtakunnallinen tapahtuma kokosi reilut 800 osallistujaa eri puolilta Suomea keskustelemaan maaseudun kriittisistä kysymyksistä ja edistämään sen monia mahdollisuuksia. Inspiroivat puhujat herättivät innostusta ja tunteita, joita purettiin ahkerasti myös sosiaalisessa mediassa.
Maaseutuparlamentin ajankohtaiskeskusteluissa painotettiin muun muassa maaseudun monimuotoisuuden ja alueiden erilaisten tarpeiden parempaa tunnistamista yhteiskunnallisissa päätöksissä. Useassa ohjelmaosiossa nousi esiin ilmeinen tarve vahvistaa maaseututietoutta niin median, päättäjien kuin virkamiestenkin keskuudessa. Maaseutu mielletään ja käsitellään liian usein ja helposti homogeenisena tilana.
Maaseudulla syntyy hyviä uutisia
Tapahtuman videon välityksellä lauantaina avannut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä muistutti osallistujia maaseudun hyvistä uutisista.
– Lähes kaikissa harvaan asutun maaseudun maakunnissa yritysten liikevaihdon kehitys on ollut koko maan keskitasoa tai sitä parempaa kuluvana vuonna. Monet kasvun eväät, kuten puutuotteet, metalliteollisuus, elintarvikkeet ja matkailu ponnistavat suomalaiselta maaseudulta, totesi Leppä.
Maaseudun monimuotoisuuden tunnistaminen tärkeää
Syntymäpaikkakunnallaan vieraillut kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen painotti Maaseutukatsauksen 2017 julkistamistilaisuuden puheenvuorossaan, että hyvän maaseutupolitiikan tekeminen edellyttää maaseudun monipuolisuuden ymmärtämistä. Vehviläinen korosti puheessaan myös monipaikkaisuusilmiön tärkeyden ja tarpeen edetä kohti kaksoiskuntalaisuutta.
Kolmen vuoden välein tuotettava laaja Maaseutukatsaus on tarkoitettu taustatiedoksi yhteiskunnallisille päätöksentekijöille. Maaseutukatsauksen 2017 on tuottanut Itä-Suomen yliopisto yhteistyössä TK-Evalin kanssa. Kirjoittamiseen on osallistunut kymmenen tutkijaa. Maaseutukatsauksen on päätoimittanut yliopistotutkija ja dosentti Maarit Sireni Itä-Suomen yliopistosta.
Suomen eturivin päättäjille vahvat viestit Maaseutuparlamentista
Maaseutuparlamentin sunnuntaiohjelman kohokohdaksi nousi Pauli Aalto-Setälän isännöimä Maaseutupolitiikan pyöreä pöytä -keskustelu. Korkeatasoiseen puhujakaartiin kuuluivat Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen, Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen, Luken maaseutupolitiikan professori Hilkka Vihinen ja Sitran kiertotalouden avainalueen päällikkö Kari Herlevi. Asiantuntijakeskustelussa lähipalvelut ja koulutus, kiertotalous, digitalisaatio, monipaikkaisuus ja työvoiman saatavuus nostettiin esille.
Kuntatason päättäjille toivottiin lisää tietoa päätöksenteon pohjaksi ja läpinäkyvyyttä päätöksentekoon. Kyläkoulun jatkoa pohtivalle kunnalle Hilkka Vihinen antoi reseptin: Vaihtoehdoista täytyy hankkia mahdollisimman tarkat kustannuslaskelmat, ja lapsen arjen sujuvuudelle tulee määritellä hinta.
– Älkää sulkeko yhtäkään oppilaitosta, ennen kuin kouluverkosto on käsitelty kokonaisuutena, Vihinen vetosi.
Kansantalouden kannalta osaavan työvoiman pulaan maaseudulla löydettiin ratkaisuja niin monipaikkaisuudesta kuin maahanmuutosta. Harvoin ajatellaan että pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys eivät niinkään ole harvaan asutun maaseudun ongelmia, vaan siellä pula on osaavasta työvoimasta. Pyöreässä pöydässä todettiin, että maahanmuutto on Suomelle mahdollisuus ja välttämättömyys.
Mahdollisuus kuntaveron jakamiseen kuntien välillä ja muut kaksoiskuntalaisuuteen liittyvät kysymykset puhutti panelisteja. Toimivat verkkoyhteydet irrottavat yhä useamman työn tietystä paikasta. Suomessa on yhtä monta vapaa-ajanasuntoa kuin YouTube-tiliä, noin puoli miljoonaa.
– Osa-aikaiset maaseudun asukkaat ovat pitkälti käyttämätön potentiaali, Elli Aaltonen huomautti.
Maaseutupoliittinen julkilausuma jakoon ja jatkotyöstöön
Maaseutuparlamentin 2017 päätteeksi julkistettiin ensimmäinen yhteinen maaseutupoliittinen julkilausuma ”Mahdollistetaan menestyvä maaseutu”. Julkilausumassa painotetaan erityisesti erilaisten alueiden erityispiirteiden sekä monipaikkaisuuden huomioimista ja esiin tuomista ja näin eri alueille räätälöityjen ratkaisujen mahdollistamista; maaseutuvaikutukset selvittämistä ja huomioimista ennakoivasti päätöksenteon valmistelussa ja toimeenpanossa; maaseudun aineellisten voimavarojen hyödyntämistä kestävästi, vahvistaen alueen ja paikan toimintaympäristöä ja kunnioittaen toimijoita.
– Jokaisella organisaatiolla on tärkeä rooli viestin viemisessä paikalliseen, alueelliseen ja kansalliseen päätöksentekoon ja siinä, että tavoitteista syntyy konkreettisia tekoja, painottaa Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri Christell Åström.
Maaseutupolitiikan neuvosto esittelee julkilausuman kansallisille päättäjille ja europarlamentaarikoille. Åström tähdentää, että suomalaista maaseutuviestiä viedään lokakuussa myös eurooppalaiseen maaseutuparlamenttiin, jossa muotoillaan maaseudun kehittämisen tulevaisuutta eurooppalaisella tasolla.
Maaseutuparlamentti 2017 -ohjelma toteutettiin laajassa yhteistyössä
Maaseutuparlamentin päävastuutahona toimii Maaseutupolitiikan neuvosto MANE. Pääjärjestäjät ovat yhteistyössä MANEn kanssa maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuverkosto, Suomen Kylätoiminta ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry sekä Pohjois-Savon kylät ry, joka on vastannut paikallisista ja alueellisista järjestelyistä.
Maaseutuparlamentti 2017 -ohjelmassa toteutettiin 16 erilaista kokopäivän retkeä Savossa, 34 työpajaa ja seminaaria, neljä ajankohtaiskeskustelua, valtakunnallisen kylätoiminnan palkitsemiset sekä Kumppanitori ja kaikille avoin Sadonkorjuutori, jossa vieraili kolmipäiväisen tapahtuman aikana osallistujien lisäksi reilu 1000 kävijää. Mukana ohjelmaa toteuttamassa oli yli 40 paikallisen tason ja valtakunnallisen tason ja eri alan organisaatiota.
Maaseutuparlamentti 2017 on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.
Aineistoa:
Lisätietoa:
Christell Åström
tapahtuman emäntä, Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri, [email protected], p. 0295 16 2030.
Antonia Husberg
tapahtuman tuottaja, Maaseutupolitiikan neuvoston hanke- ja viestintävastaava, [email protected], p. 0295 16 2033
Merja Kaija
kyläasiamies, järjestelyt paikallisella ja alueellisella tasolla, [email protected], p. 045 179 1070
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1