Valinnanvapauden lisääminen kuntoutuspalveluissa ei hyödytä niitä nuoria, joiden kuntoutustarvetta ei ole tunnistettu. Pelkkä tiedottaminen palveluista ei riitä, vaan nuoret tarvitsevat myös henkilökohtaista ohjausta.
Kela markkinoi nuorille suunnattuja kuntoutuspalveluita Mikä Kunto? -viestintäkampanjalla vuosina 2015–2016. Kampanjan kohderyhmänä olleista 16–30-vuotiaista nuorista vain 3 % muisti kuulleensa kampanjasta. Kampanja ei myöskään lisännyt nuorten kiinnostusta kuntoutusta kohtaan.
Sen sijaan puolet etsivistä nuorisotyöntekijöistä ja enemmistö (80 %) kuntoutuksen palveluntuottajista sekä Kelan kuntoutuksen palvelunumeroon vastaavista palveluneuvojista (90 %) muisti kampanjan.
- Suurin osa etsivistä nuorisotyöntekijöistä ja Kelan palveluneuvojista arvioi, että alle kymmenesosa nuorten kuntoutukseen liittyvistä yhteydenotoista menneen vuoden aikana oli kampanjan ansiota, sanoo tutkimusassistentti Anna-Marie Paavonen Kelasta.
Mikä Kunto? -viestintäkampanjassa Kela markkinoi nuorille ammatillisia ja mielenterveyskuntoutuksen palveluita. Kampanjalle perustettiin oma verkkosivusto, jossa kerrottiin kuntoutuksesta ja siihen hakeutumisesta. Kampanjaa markkinoitiin internetin mainospaikoilla sekä sosiaalisessa mediassa, muun muassa Facebookissa, Instagramissa ja Youtubessa.
Verkko ei tavoita kaikkia nuoria
Kuntoutukseen hakeutumisen esteenä voi olla muu syy kuin tiedon puute. Osa nuorista kokee etuuksien hakemisen työlääksi ja kuntoutuspalvelujärjestelmän vaikeaselkoiseksi.
– Nuoret ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Osalle pelkkä tieto riittää ohjaamaan oikeaan palveluun. Osa tarvitsee vierellä kulkemista sekä henkilökohtaista tukea ja neuvontaa, jotta sopiva tukimuoto ja nuoren toivoma suunta elämässä löytyvät, Paavonen sanoo.
– Kaikilla nuorilla ei ole valmiuksia esimerkiksi verkkoasiointiin. Heille verkkoasioinnin yleistyminen saattaa olla palveluista syrjäyttävä tekijä, tutkimusassistentti Jenna Mäkinen Kelasta lisää.
Valinnanvapauden toteutuminen nuorten kuntoutuspalveluissa haaste
Osana sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta pyritään lisäämään asiakkaan valinnanvapautta, jolloin asiakas valitsisi itselleen sopivan palveluntuottajan. Kuntoutuspalvelun tuottajan valinta on kuitenkin toissijainen kysymys, jos nuoren kuntoutustarvetta ei ole tunnistettu.
– Kuntoutusetuuden hakeminen saattaa vaatia sellaisia elämänhallinnan taitoja tai sosiaalista toimintakykyä, jotka rakentuisivat vasta kuntoutuksen avulla, Mäkinen sanoo.
Paavonen, Mäkinen ja Anna-Liisa Salminen tarkastelevat Kuntoutus-lehden artikkelissaan valinnanvapauden edellytyksiä nuorten kuntoutuspalveluissa.
Lisätietoja:
Kelan tutkimusryhmä
tutkimusassistentti, VTM Anna-Marie Paavonen
sähköposti: [email protected]
puh. 050 324 9792
tutkimusassistentti, VTM Jenna Mäkinen
sähköposti: [email protected]
puh. 050 325 1921
tutkimustiimin päällikkö, dosentti Anna-Liisa Salminen
sähköposti: [email protected]
puh. 040 5600 935
Julkaisu:
Tieto valinnanvapauden edellytyksenä. Miten Mikä Kunto? -viestintäkampanjalla onnistuttiin lisäämään tietoa nuorten kuntoutuspalveluista? Kuntoutus, 2, 2017, s. 5–18.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1