Neljännes asumistukea saaneista ruokakunnista asuu pääkaupunkiseudulla. Puolet tukijaksoista päättyy alle puolessatoista vuodessa.
Suurin osa yleisen asumistuen saajista on yksinasuvia. Vuosina 2013–2016 yksinasuvien osuus oli hieman alle 60 prosenttia asumistukea saaneista ruokakunnista. Opiskelijoiden siirtyminen yleiseen asumistukeen nosti yksinasuvien osuuden 66 prosenttiin vuonna 2017.
– Kelan rekisterit antavat tarkan kuvan asumistukea saavista ruokakunnista, sanoo Kelan johtava taloustutkija Signe Jauhiainen. Hän esittelee tuoreita tietoja Kelan tutkimuksen Toimivatko asumisen tuet? -seminaarissa perjantaina 16.3.
Noin puolet yleistä asumistukea saaneista ruokakunnista asuu pääkaupunkiseudun ulkopuolella suurissa kaupungeissa ja kaupunkiseutujen kehyskunnissa.
– Yhteiskunnallisessa keskustelussa korostuvat erityisesti pääkaupunkiseudun asuntomarkkinat. Asumistukea saaneista ruokakunnista noin neljännes asuu Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa, Jauhiainen kertoo.
Nuoret tarvitsevat asumistukea muita lyhyemmän aikaa
Yleisen asumistuen saajat ovat pääosin nuoria. Ruokakuntia, joissa tuen hakija oli alle 35-vuotias, on yli puolet yleistä asumistukea saaneista vuosina 2013–2016. Opiskelijoiden siirtyminen yleiseen asumistukeen kasvatti alle 35-vuotiaiden osuutta entisestään, yli 60 prosenttiin.
Kelan tietojen perusteella voi tarkastella myös asumistukijaksojen kestoa. Vuosina 2013–2016 alkaneiden ja vuoden 2017 loppuun seurattujen tukijaksojen keskimääräinen kesto on 15 kuukautta, mikä tarkoittaa, että puolet tukijaksoista päättyi tässä ajassa ja puolet jatkui pidempään.
– Valtaosa asumistuen saajista on nuoria, mutta nuorten tukijaksot ovat kestoltaan merkittävästi lyhyempiä kuin vanhempien ikäryhmien. Noin puolet alle 35-vuotiaiden asumistukijaksoista päättyi alle vuodessa, kertoo tutkija Tapio Räsänen Kelasta.
Asumistukimenojen kasvu tasaantunut
– Asumistuella on tärkeä merkitys ruokakunnan toimeentulossa. Suuri osa asumistukea saaneista ruokakunnista elää perusturvan varassa, esimerkiksi työmarkkinatuella. Erityisesti yksinhuoltajien toimeentulo on muita heikompaa – myös sen jälkeen, kun asumistuki on laskettu mukaan ruokakunnan tuloihin, Signe Jauhiainen sanoo.
Osana tutkimushanketta Kelan tutkijat ovat haastatelleet vuokranantajia ja asuntomarkkinoiden asiantuntijoita. Haastatellut kokivat asumistukijärjestelmän kohtelevan tuensaajia tasapuolisesti.
Yleinen asumistuki uudistettiin vuonna 2015. Uudistuksen myötä asumistuesta tuli aiempaa yksinkertaisempi ja tuen taso koheni jonkin verran. Asumistuen menot kasvoivat vuonna 2015 uudistuksen ja työttömyyden kasvun myötä, mutta menojen kasvu oli jo tasaantunut vuonna 2017 ennen opiskelijoiden siirtymistä yleiseen asumistukeen. Vuonna 2017 Kela maksoi asumistukia yhteensä noin 2 mrd. euroa.
Toimivatko asumisen tuet? -seminaari järjestetään Kelan päätalon auditoriossa 16.3. klo 9–12. Seminaarissa esitelty Kelan rekistereihin perustuva tarkastelu julkaistaan myöhemmin tänä vuonna ilmestyvässä tutkimusraportissa. Kelan tutkijoiden lisäksi VATT:n tutkijat Tuukka Saarimaa ja Teemu Lyytikäinen alustavat seminaarissa asumisen tukijärjestelmän toimivuudesta.
Lisätietoja:
johtava taloustutkija Signe Jauhiainen, Kela, puh. 050 331 3982
tutkija Tapio Räsänen, Kela, puh. 050 302 9292
Toimivatko asumisen tuet? -seminaari 16.3.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1