Työ- ja elinkeinoministeriön aluekeskusohjelman, Uudellamaalla
toteutettujen kaupunkiohjelmien, alueellisen maaseutuosion ja
saaristo-ohjelman ohjelmakausien 2007–2009 loppuarvioinnit ovat
ilmestyneet.
Arviointien mukaan erityisesti aluekeskusohjelmalla
ja osin myös alueellisella maaseutuosiolla on parannettu alueiden kykyä
tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittää niitä. Lisäksi näiden ohjelmien
kautta saatu rahoitus on nähty hyödyllisenä käynnistysvaiheen välineenä.
Saaristo-ohjelma on puolestaan sen pienten resurssien vuoksi koettu
lähinnä strategisen tason toimijana.
Ohjelmatyössä on vahvasti
ollut mukana verkostojen rakentaminen ja vuorovaikutuksen
mahdollistaminen. Alueiden väliset verkostot ovat tärkeitä foorumeita
tiedon, kokemuksen ja osaamisen levittämisessä.
Aluekeskusohjelma mukautui kaupunkiseutujen vaihteleviin tarpeisiin
Aluekeskusohjelmaa
toteutettiin 35 kaupunkiseudulla ja lisäksi toteutettiin kolmea
kaupunkiohjelmaa Uudellamaalla. Ohjelma keskittyi kaupunkiseutujen
kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Aluekeskus- ja
kaupunkipolitiikkaan osoitettiin valtion budjetista ohjelmakaudella
yhteensä noin 28,2 miljoonaa euroa.
Loppuarvioinnin mukaan
aluekeskusohjelman vahvuus on ollut sen joustavuus, mikä on
mahdollistanut toimenpiteiden määrittelemisen alueellisista
lähtökohdista. Näin alueet ovat voineet etsiä omia vahvuuksiaan ja
panostaa niihin. Rahoitus on soveltunut hyvin uusien hankkeiden
perustamiseen, ja niille on usein haettu jatkorahoitusta muista
lähteistä. Ohjelmaan osallistuminen on lisäksi edistänyt alueiden
välistä yhteistyötä, informaation jakoa ja hyvien käytäntöjen
leviämistä.
Jatkossa aluekehittämisen tavoitteiden tulisi
kuitenkin olla aluekeskusohjelmaa selkeämpiä ja yksityiskohtaisempia,
jotta niiden toteutumista voidaan seurata paremmin.
Alueellinen maaseutuosio vahvisti alueiden yhteistyötä
Alueellinen
maaseutuosiota toteutettiin 21 sellaisella maaseutumaisella alueella,
jotka eivät kuuluneet aluekeskusohjelman tai Uudenmaan kaupunkiohjelmien
piiriin valtion budjetista saatiin ohjelmaan rahaa yhteensä noin 3
miljoonaa euroa.
Alueellisen maaseutuosion suurin vahvuus oli
alueiden välisen yhteistyön luominen ja tiivistäminen. Ohjelman
lyhytkestoisuus on kuitenkin heikentänyt sen vaikuttavuutta, ja
todellisten vaikutusten odotetaan syntyvän yhteistyön tuloksena vasta
myöhemmin. Lisäksi ohjelman kansalliset tavoitteet ovat olleet alueiden
näkökulmasta epärealistia resurssien niukkuuden ja toteutusajan
lyhentymisen vuoksi.
Ohjelmaan liittyvää byrokratiaa on jatkossa
tarpeen vähentää, koska pahimmillaan se vie resursseja varsinaiselta
kehittämiseltä. Tulevaisuudessa kansalliset ja EU-rahoitukseen liittyvät
ohjelmaprosessit on sovitettava yhteen.
Saaristo-ohjelma edisti saariston asemaa
Saaristo-ohjelman
painopistealueina olivat vakituisen ja vapaa-ajan asumisen
kehittäminen, elinkeinojen turvaaminen, kulttuurin, maiseman ja luonnon
saaminen osaksi saariston kehittämistä, toimivat yhteydet ja kunta- ja
aluepolitiikka. Saaristo-ohjelma koski koko maata sekä erityisesti niitä
saaristoalueita, jotka mainitaan valtioneuvoston asetuksessa
saaristokunnista sekä kuntien saaristo-osista. TEM on rahoittanut
ohjelmaa 250 000 eurolla vuodessa.
Saaristo-ohjelma on koettu
enemmän strategisena toimijana ja saariston edunvalvojana kuin käytännön
toimijana. Resurssien niukkuudesta johtuen ohjelman alueellinen
toimeenpano on jäänyt suureksi osaksi paikallisten toimijoiden varaan.
Paikallista ja alueellista ohjelmatoimintaa onkin vahvistettava.
Jatkossa
saariston ohjelmallisessa kehittämisessä tulisi panostaa selkeisiin
tavoitteisin ja lisätä yhteistyötä erityisesti eri hallinnonalojen
välillä ja kansainvälisesti. Lisäksi tulisi nostaa esiin uusia
mahdollisuuksia saariston elinkeinojen kehittämisessä erityisesti
matkailualalla.
Koheesio- ja kilpailukykyohjelma jatkaa päättyneitä ohjelmia
Vuoden
2010 alusta aluekeskusohjelma, alueellinen maaseutuosio ja
saaristo-ohjelman paikallinen ja alueellinen toteuttaminen ovat
sulautuneet alueelliseen koheesio- ja kilpailukyky-ohjelmaan eli KOKOon.
KOKOn ennakkoarviointi valmistui syksyllä 2009, ja sen väliarviointi
tehdään vuonna 2011.
Arviointien tulokset on otettu huomioon
KOKOn suunnittelussa ja toteutuksessa. Jatkossa olennaista on
erityisesti yhteistyön ja verkostoitumisen tukeminen, yritysten saaminen
mukaan kehittämistoimenpiteisiin ja ohjelman vaikutusten
järjestelmällisempi seuranta.
Lisätiedot:
aluekehitysjohtaja Janne Antikainen, TEM, puh. 010 606 4915
Voit lukea julkaisut TEM:n verkkosivuilla:
Aluekeskusohjelman ja kaupunkiohjelmien ohjelmakauden 2007–2009 loppuarviointi
Maaseutualueet kansallisen ohjelmapolitiikan kohteina: Alueellisen maaseutuosion ohjelmakauden 2007–2009 loppuarviointi
Saaristo-ohjelman ohjelmakauden 2007–2009 loppuarviointi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1