Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina ympäristörikoksia ja niihin liittyviä seuraamuksia koskevat uudet säännöt.
EU-parlamentti hyväksyi uuden direktiivin äänin 499 puolesta, 100 vastaan ja 23 tyhjää. Parlamentti ja neuvosto pääsivät direktiivistä alustavaan sopuun 16. marraskuuta 2023. Laki päivittää ympäristörikosten listan, johon kuuluu jatkossa laiton puukauppa, pinta-tai pohjaveden otto, EU:n kemikaalilainsäädännön rikkominen ja merialusten aiheuttama pilaantuminen. Mepit varmistivat, että uusiin sääntöihin sisältyy niin kutsuttu kvalifioitu rikos. Niitä ovat muun muassa laajamittaiset metsäpalot tai laaja-alainen ilman, veden ja maaperän pilaaminen, joka johtaa ekosysteemin tuhoutumiseen ja on siten verrattavissa ympäristötuhorikokseen.
Rangaistuksina vankeutta ja sakkoja
Yksityishenkilöiden ja yritysten edustajien tekemistä ympäristörikoksista rangaistuksena olisi vankeus sen mukaan, kuinka pitkäkestoinen, vakava tai peruuttamaton vahinko on kyseessä. Kvalifioiduista rikoksista rangaistus olisi kahdeksan vuotta vankeutta ja henkilön kuolemaan johtavista rikoksista kymmenen vuotta vankeutta. Muista rikoksista rangaistus olisi enintään viisi vuotta vankeutta.
Kaikkien rikoksiin syyllistyneiden tulisi ennallistaa ja korvata vahingoittunut ympäristö. Heille voidaan myös määrätä sakkoja. Yritysten sakot ovat enintään kolme tai viisi prosenttia niiden vuotuisesta maailmanlaajuisesta liikevaihdosta tai 24 tai 40 miljoonaa euroa rikoksen luonteen mukaan. Jäsenmaat voivat päättää, nostavatko ne syytteitä ympäristörikoksista, jotka eivät ole tapahtuneet niiden alueella.
Jäsenmaiden täytyy järjestää koulutusta ja kerätä tietoja
Mepit vaativat, että ympäristörikoksista ilmoittaville olisi annettava tukea ja apua rikosoikeudenkäynneissä. Mepit myös varmistivat, että jäsenmaat järjestävät erityiskoulutusta poliiseille, tuomareille ja syyttäjille. Niiden täytyy lisäksi laatia kansallisia strategioita ja järjestää tiedotuskampanjoita ympäristörikosten torjumiseksi. EU-maiden hallitukset keräävät ympäristörikoksista tietoja, joiden avulla tähän asiaan voidaan puuttua tehokkaammin. Näin komissio pystyy myös päivittämään luetteloa säännöllisesti.
Kommentti
Euroopan parlamentin esittelijä Antonius Manders (EPP, NL) sanoi täysistuntoäänestyksen jälkeen: ”On aika ryhtyä torjumaan rajatylittäviä rikoksia EU:n tasolla yhtenäisillä ja varoittavilla seuraamuksilla. Tavoitteena on estää uudet ympäristörikokset varmistamalla, että aiheuttaja maksaa vahingoista. Yrityksen itsensä lisäksi kuka tahansa yrityksessä johtavassa asemassa oleva voidaan asettaa vastuuseen. Tämä on merkittävä askel oikeaan suuntaan. Uuden huolellisuusvelvoitteen myötä syylliset eivät enää voi piiloutua lupien tai lainsäädännön porsaanreikien taakse.”
Seuraavaksi
Direktiivi tulee voimaan 20 päivän kuluttua siitä, kun se on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa saattaa säännöt osaksi kansallista järjestelmäänsä.
Taustaa
Ympäristörikokset ovat neljänneksi yleisimpiä rikoksia maailmassa. Ne ovat myös yksi järjestäytyneiden rikollisryhmien pääasiallisista tulonlähteistä huumeiden, aseiden ja ihmiskaupan lisäksi. Komissio esitti joulukuussa 2021 ehdotuksen ympäristönsuojelun vahvistamisesta EU:ssa rikosoikeudellisin keinoin. Tavoitteena on puuttua kasvavaan ympäristörikosten määrään.
Lehdistötilaisuus esittelijän kanssa pidetään tiistaina 27. helmikuuta klo 14.00 (CEST).
Euroopan parlamentin Suomen-toimisto
Niina Saloranta
Lehdistötiedottaja
puh. 040 720 5025
[email protected]
Roosa Purhonen
Lehdistötiedottaja
puh. 040 351 0264
[email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1