Rakennusten tuleva jäähdytystarpeen kasvu tulee huomioida suunnittelussa jo tällä vuosikymmenellä

FRAME-hanke lehdistötiedote 21.6.2011

Ilmastonmuutoksen vaikutusta rakennusten energiankulutukseen on simuloitu ensimmäistä kertaa Suomessa vuosille 2050 ja 2100. FRAME-hankkeessa tehtyjen tutkimusten mukaan tulevaisuudessa rakennusten lämmitystarve pienenee, mutta jäähdytystarve kasvaa voimakkaasti.

Ilmastonmuutoksen myötä ilmasto lämpenee, mutta myös sademäärät, tuuliolot, pilvisyys, ilman kosteus ja auringon säteilymäärä muuttuvat. Kaikki nämä muutokset asettavat uusia haasteita rakentamiselle, rakenteiden suunnittelulle ja taloteknisille järjestelmille. Ilmaston ääriolosuhteiden simuloimiseksi Ilmatieteen laitos on analysoinut jo kuluneiden kolmenkymmenen vuoden ilmastodataa sekä useita ilmastonmuutosmalleja ja näiden perusteella arvioinut tulevia ilmasto-olosuhteita. Näin saadut projektin energialaskennassa käytetyt referenssivuodet 2050 ja 2100 koostuvat tyypillisimmistä todellisuudessa esiintyneistä ilmasto-oloista eri kuukausina ja huomioivat ilman lämpötilan lisäksi myös muun muassa kosteuden, kokonaissäteilyn ja tuulen nopeuden.

FRAME-hankkeen Ilmatieteen laitoksen dataa hyödyntäneiden simulaatioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä rakennusten lämmitystarve pienenee 15–25 prosentilla, samalla kun jäähdytystarve kasvaa 10–30 prosentilla. Jälkimmäisellä referenssivuodella 2100 arvioituna erot ovat vielä suurempia: lämmitystarve pienenee vuoteen 2100 mennessä 30–50 prosenttia, kun jäähdytystarve kasvaa peräti 20–75 prosenttia. Lämmitys- ja jäähdytystarpeen vaihtelun suuruuteen vaikuttaa oleellisesti myös rakennuskohde.

– Tutkimuksessamme selvisi, että rakennusten tehokas eristäminen vähentää tulevaisuuden lämmitysenergian kulutusta. Näin säästyvä energia hupenee kuitenkin nopeasti kasvavaan jäähdytystarpeeseen ilmastonmuutoksen edetessä, erikoistutkija Juha Jokisalo sanoo.

– Tulos nostaa passiivisten jäähdytysratkaisujen merkitystä todella paljon. Niillä voidaan kattaa kasvava jäähdytyksen tarve asuinrakennuksissa jopa kokonaan vuoteen 2050 asti.

Passiivisia jäähdytysratkaisuja ovat muun muassa erilaiset auringon valolta ja lämmöltä suojaavat markiisit ja muut suojat, myös rakennusten ympärille sijoitettu kasvillisuus tai ikkunatuuletus. Jokisalon mukaan kasvava jäähdytystarve tulisi kattaa ensisijaisesti passiivisilla ratkaisuilla. Koneellisia jäähdytysratkaisuja tulisi käyttää vasta jos passiivisilla jäähdytysvaihtoehdoilla ei saavuteta haluttuja lämpöoloja.

FRAME-hankkeen tutkimusjohtaja Juha Vinha pitää tulosta merkittävänä. – Näiden tulosten valossa on entistä tarkemmin pohdittava, kuinka paljon rakennuksen lämmöneristystä on syytä parantaa, hän sanoo. – Passiivisia jäähdytyskeinoja ei suinkaan pystytä kaikissa olosuhteissa käyttämään, hän jatkaa.

FRAME-hankkeen toisessa yleisöseminaarissa 21.6. julkaistiin lisäksi tuloksia mm. rakennusaikaisesta kosteudenhallinnasta. Lisätietoa ja seminaarin esitykset löytyvät hankkeen sivustolta: www.rakennusteollisuus.fi/frame.

Tampereen teknillisen yliopiston, Aalto-yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen FRAME-hankkeessa tuotetaan uutta tutkimustietoa rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen ilmaston ääriolosuhteissa. Vuonna 2009 käynnistetyn hankkeen tilaajina ja päärahoittajina ovat ympäristöministeriö, Tekes sekä alan teollisuuden etujärjestöjä, kuten Rakennusteollisuus RT ry. Hankkeen tuloksia julkistetaan neljässä yleisöseminaarissa. Seuraavat seminaarit järjestetään syksyllä 2011 ja keväällä 2012.

Lisätietoja antavat (21.6. klo 15.30 jälkeen):

FRAME-hanke:
Tutkimusjohtaja Juha Vinha, Tampereen teknillinen yliopisto, puh. 040 849 0296

Tutkimustulokset:
Erikoistutkija Juha Jokisalo, Aalto-yliopisto, puh. 09 4702 3598

Liite: Rakennusten vuotuinen lämmitys ja jäähdytystarve, vertailu vuoden 2010 lämmitystasoon.