Verkkoyhtiöt ja Energiateollisuus ry haluavat eroon pitkistä sähkökatkoista. Viime vuosien myrskyt ovat nostaneet esiin ikääntyvän sähköverkon haavoittuvuuden sekä nyky-yhteiskunnan vaatimukset luotettavasta sähkönsaannista. Tänään annetussa esityksessä määritetään sähkönjakelun toimitusvarmuudelle tavoitetasot. Vakiokorvauksia lukuun ottamatta ministeriön esitys on pääosin linjassa alan omien tavoitteiden kanssa, sanoo Energiateollisuuden johtaja Kenneth Hänninen.
Sähkömarkkinalain muutoksen tavoitteena on alan jakama tavoite siirtää pitkät sähkökatkot historiaan vuoteen 2030 mennessä. Lainmuutoksen taustalla ovat vuoden takaiset Tapani- ja Hannu-myrskyt joiden seurauksena sähköt katkesivat sadoilta tuhansilta asiakkailta.
Nyt hallitus esittää, että jakeluverkot tulee jatkossa suunnitella, rakentaa ja ylläpitää niin, että jakeluverkon vikaantuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta asiakkaalle kohtuutonta keskeytystä. Asemakaava-alueella hyväksyttävä maksimikesto olisi 6 tuntia ja muualla 36 tuntia. Tavoitteen saavuttamiseksi esitys tarjoaa verkkoyhtiöille entistä laajempia oikeuksia johtojen, erityisesti maakaapelien, sijoittamiseen ja vierimetsien hoitamiseen. Verkkoyhtiöiden tulee myös parantaa asiakaspalvelua ja tiedottamista, jossa verkkoyhtiöillä onkin selvitysten perusteella eniten parannettavaa. Keppiäkään ei unohdeta, sillä asiakkaille maksettaviin vakiokorvauksiin esitetään nyt huomattavia korotuksia. Joulun myrskyjen seurauksena vakiokorvauksia maksettiin 370 000 asiakkaalle yhteensä 47 miljoonaa euroa. Tänään hyväksytty esitys tarkoittaa korvauksiin 20-30 prosentin korotuksia.
Vakiokorvauksia lukuun ottamatta esitys on pääosin linjassa alan omien tavoitteiden kanssa. Energiateollisuus antoi jo syksyllä 2010 suosituksen, jonka tavoitteena oli sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantaminen 2030 mennessä. Suosituksessa määritettiin keskeytyksen kestolle tavoitetasot, jotka toimisivat verkon suunnittelukriteereinä.
– Alan oma suositus on jo vaikuttanut yritysten investointistrategiaan. Verkkoinvestoinnit ovat lisääntyneet ja painopiste on siirtynyt maakaapelointiin. Ymmärrettävästi muutos ei tapahdu hetkessä, vaan sille on varattava aikaa, muistuttaa Kenneth Hänninen.
Ministeriö on arvioinut, että sen esittämät toimenpiteet merkitsevät kotitalouksien siirtolaskuun keskimäärin 16-22 prosentin korotusta. Arvio on harhaanjohtava, sillä vaikutus riippuu hyvin voimakkaasti siitä, missä päin Suomea asiakas sijaitsee. Kaupungeissa muutoksen vaikutus on vähäinen, mutta haja-asutusalueella siirtohintojen voidaan odottaa jopa kaksinkertaistuvan. Siksi onkin tärkeää harkita huolellisesti kuinka sitoviksi tavoitetasot määritetään. Liian kovat tavoitteet johtavat helposti yli-investointeihin, jotka eivät ole kansantalouden tai yksittäisen kansalaisen kannalta perusteltuja, sanoo Kenneth Hänninen.
Nyt alan katseet kääntyvät Energiamarkkinavirastoon, joka viime kädessä ratkaisee, voidaanko toimitusvarmuustavoitteet saavuttaa. Tavoitteet voidaan saavuttaa vain, mikäli valvontamallia muutetaan niin, että se mahdollistaa ennenaikaiset investoinnit ja laajamittaisen maakaapeloinnin.
Lisätietoja:
Sähköverkkotoimialan johtaja Kenneth Hänninen, puh. 050 320 2439
Energiateollisuus ry (ET) on sähkö- ja kaukolämpöalaa edustava elinkeinopoliittinen ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1