Metsäpolitiikka on pitkälle kansallisen päätösvallan alla. Moni muu asiakokonaisuus on kuitenkin sellainen, josta Suomelle tulee väistämättä myös metsien käsittelyyn vaikuttavia velvoitteita: ilmastopolitiikka, päästövähennysten taakanjako, maankäytön muutosten vaikutukset ilmastopolitiikkaan, uusiutuvan energian direktiivi. Pariisin ilmastosopimus on kaiken sateenvarjo: sen pohjalta syntyy uudet yhteiset päästövähennystavoitteet ns. päästökauppasektorin ulkopuolelle eli liikenteeseen, asumiseen, maatalouteen sekä maan- ja metsien käyttöön.
Europarlamentaarikko Merja Kyllönen
Jokainen osa-alue on sidoksissa toiseen ja jos toisen osa-alueen laskenta muuttuu, muuttuu väistämättä myös toisen tilanne. Ja tässä kohdassa myös suomalaisen veronmaksajan on hyvä olla hereillä. Ilmastovelvoitteet sitovat ja taakkaa on kestävämpi kantaa tasapuolisesti yhdessä.
Jokainen toimiala joutuu venymään ratkaisuissa ja ainakin itse päätöksentekijänä lähden siitä, että elinkelpoinen ratkaisu löytyy, kun jokainen on valmis pohtimaan omaa toimintaansa ratkaisukeskeisesti osallistuen.
Komission LULUCF–esityksenkin pohjalta Suomi olisi saanut hakata metsiään enemmän kuin tähän saakka on vuosikymmenet hakattu, mutta ei yhtä paljon kuin hallituksemme tavoittelee. Mikäli kaikki nyt tiedossa olevat investointisuunnitelmat toteutuvat, lisäävät ne hakkuita ja puun käyttöä niin paljon, että voi ymmärtää myös sen, miksi tutkijat ovat kyseenalaistaneet yhtälön kestävyyden.
Suomen on oltava fiksu. Metsiä kannattaa käsitellä kestävällä tavalla ja materiaalia hyödyntää fiksusti, mutta kaikkea ei ole järkevää työntää biopolttoainekattilaan. Maakuntien puunkäytölle pitää löytyä fiksuja kohteita ja uusia toimintamalleja on hyvä miettiä rohkeasti yhdessä. Ratkaisevaa on, kyetäänkö löytämään ratkaisuja, joilla kokonaispäästöt vähenevät.
Työpaikkoja ja tulevaisuutta luodaan kestävästi vain niin, että myös ilmastopolitiikan velvoitteet otetaan vakavasti. Meillä on monia mahdollisuuksia metsäpohjaisten tuotteiden kehittämisessä ja jalostusasteen nostamisessa. Ei haeta nopeita pikavoittoja, vaan pitkäjänteisiä ja pitkään hiiltä sitovia ratkaisuja. Suomen osaamisella ja tietotaidolla ei tarvitse tyytyä bulkkituotantoon. Lääkkeet, kosmetiikka, kemian teollisuuden prosessit laajasti, rakentaminen, vaatteet ja muovin korvaaminen muutamina esimerkkeinä siitä mihin kaikkeen puumateriaali taipuu uusien tuotteiden raaka-aineena. Uskalletaan katsoa monia haasteitamme kaikista kulmista ja toimitaan rohkeasti laajassa tuotekehitysyhteistyössä kestävämmän tulevaisuuden puolesta.
Merja Kyllönen
europarlamentaarikko GUE/NGL
Katso Merjan videohaastattelu.
Uusi puu
Uusi puu kertoo, mitä puupohjaisia ratkaisuja on jo nyt markkinoilla, millainen yhteiskunnallinen vaikutus niillä on ja miltä alan tulevaisuus näyttää. Viemme viestiä puupohjaista biotaloudesta yhteiskunnallisille vaikuttajille ja poliittisille päätöksentekijöille. Hankkeen päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö, jonka tavoitteena on puupohjaisten tuotteiden käytön lisääminen.
Hankkeen toimijat
Jaakkoo-Taara – Jospak – Jyväskylän ammattikorkeakoulu – Kotkamills – Lumir – Metsä Group – Metsähallitus – Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK – Puunjalostusinsinöörit – Paperiliitto – Paptic – Pyroll – Stora Enso Packaging – Sulapac – Suomen Aaltopahviyhdistys – Suomen Metsäsäätiö – Tampereen ammattikorkeakoulu – Tampereen yliopisto – Teknologian tutkimuskeskus VTT – UPM – Walki – Woodio – Äänekosken Kehitys
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1