Lappeerannan Joutsenonkankaan I-luokan pohjavesialueella olevaa saastunutta maaperää ja pohjavettä puhdistetaan uusilla innovatiivisilla ja ekologisilla menetelmillä. Lappeenrannan kaupunki ja Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoima pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke ovat sopineet valtakunnallisen demonstraatiohankkeen toteuttamisesta alueella. Puhdistusurakka alkaa syksyn aikana ja tulee päättymään vuoden 2020 loppuun mennessä. Hankkeen kustannusarvio on 766.000 €, josta Lappeenrannan kaupungin osuus on 40 % ja Pirkanmaan ELY-keskuksen 60 %.
Lappeenrannan Ilottulan vedenottamolta on havaittu tetrakloorieteeniä vuodesta 2011. Tetrakloorieteeni on kloorattu liuotin, jolle pitkäaikainen altistuminen voi vaikuttaa haitallisesti terveyteen. Pilaantumisen aiheuttajaa tai ajankohtaa ei ole pystytty selvittämään varmasti, mutta päästön on arvioitu kulkeutuvan vedenottamolle Muukon teollisuusalueelta, joka sijaitsee kilometrin päässä vedenottamolta kaakon suuntaan. Pilaantumaa on selvitetty useissa tutkimuksissa vuodesta 2014 lähtien ja alueen pohjaveden tilaa seurataan aktiivisesti.
- Käynnistimme keväällä yhdessä viiden kaupungin kanssa valtakunnallisen demonstraatiohankkeen valmistelun tetrakloorieteenin pohjavesille tuoman haasteen ratkaisemiseksi. Suomessa näiden yhdisteiden osuus maaperän ja pohjaveden puhdistustarpeen aiheuttajana on ollut aiemmin marginaalinen, mutta nykyisin niitä esiintyy yhä useammissa puhdistuskohteissa, kertoo Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoiman pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhankkeen projektipäällikkö Jarno Laitinen.
Puhdistusurakan toteuttajaksi valittiin kilpailutuksen kautta kokonaistaloudellisuuden perusteella Nordic Envicon Oy. Hankkeen kustannusarvio ilman lisätöitä on 766.000 €, josta Lappeenrannan kaupungin osuus on 40 % ja Pirkanmaan ELY-keskuksen 60 %.
- Lappeenrannan kaupunki on tunnistanut tetrakloorieteenin aiheuttaman riskin Ilottulan vedenottamolle ja hakenut siihen aktiivisesti ratkaisua. Näimme demonstraatiohankkeessa mahdollisuuden lähteä ratkaisemaan haastetta yhdessä Suomen ja maailman parhaiden asiantuntijoiden kanssa, toteaa Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen.
Tutkimukset alkavat syksyllä
Työt kohteessa tulevat alkamaan tänä syksynä tehtävillä tarkentavilla tutkimuksilla ja varsinainen puhdistustyö tullaan aloittamaan keväällä 2018. Puhdistusurakka on suunniteltu päättymään vuoden 2020 loppuun mennessä, jonka jälkeen alueella tullaan jatkamaan tehostettua tarkkailua. Hankkeen tuloksia tullaan seuraamaan tarkasti koko aktiivisen puhdistusvaiheen ajan ja tuloksia menetelmien tehokkuudesta tullaan saamaan jo vuoden 2018 aikana.
Puhdistustyöt on suunniteltu toteutettavaksi hyödyntäen in situ suorainjektointiteknologioita, joissa vaikuttavat yhdisteet injektoidaan korkealla paineella suoraan tavoiteltuun maakerrokseen. Pilaantunutta maata ei siis perinteiseen tapaan kaiveta ja kuljeteta pois, vaan se puhdistetaan paikan päällä. Varsinaisten injektointitöiden kesto tulee olemaan noin 6–8 viikkoa ja ajoittumaan kesälle 2018. Puhdistustyöt eivät tule aiheuttamaan lisääntynyttä liikennettä, mutta paikallisesti lisääntynyt melu on mahdollista injektointitöiden aikana. Töiden aloittamisesta ja kestosta tullaan tiedottamaan vaikutusalueella asuvia. Työt tulevat kohdistumaan Muukon teollisuusalueelle sekä Ilottulan vedenottamon läheisyyteen.
- Uudet puhdistusmenetelmät ovat paitsi tehokkaita, myös ekologisempia ja aiheuttavat vähemmän häiriötä puhdistustyön aikana, kertoo puhdistusurakasta vastaavan Nordic Envicon Oy:n johtaja Mikko Kotro.
Uudet puhdistusmenetelmät tukevat kestävää kehitystä
Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoimassa valtakunnallisessa demonstraatiohankkeessa on mukana viisi eri puolella Suomea sijaitsevaa kohdetta, joita kaikkia yhdistää klooratuilla liuottimilla pilaantunut maaperää ja pohjavesi. Kohteet sijaitsevat Lappeenrannassa, Kouvolassa, Hyvinkäällä, Ylöjärvellä sekä Kurikassa. Demonstraatiohankkeen tarkoituksena on parantaa ympäristön tilaa kohteissa sekä tuoda käytäntöön kestävän kehityksen mukaisia ja innovatiivisia ratkaisumalleja maaperän ja pohjaveden puhdistamiseksi.
- Nykyinen maa-ainesten kaivamiseen ja loppusijoitukseen perustuva puhdistuskäytäntö noudattaa harvoin kestävän kehityksen periaatteita eikä se edistä kiertotalouden periaatteiden toteutumista. Se on useasti myös kokonaiskustannuksiltaan kalliimpaa kuin vaihtoehtoisten, kestävämpien ratkaisuiden käyttäminen. Kun katsotaan haastavia kohteita kuten Lappeenranta, eivät nykyiset kaivamiseen perustuvat menetelmät ole edes teknisesti kelpoisia vaihtoehtoja, Laitinen toteaa.
LISÄTIETOJA:
Lappeenrannan kaupunki
Ilkka Räsänen, Ympäristöjohtaja, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi
ilkka.rasanen(at)lappeenranta.fi, puh. +358 400 815 284
Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke
Jarno Laitinen, projektipäällikkö, Pirkanmaan ELY-keskus
jarno.laitinen(at)ely-keskus.fi, puh. +358 50 396 1902
Puhdistusurakoitsija
Mikko Kotro, Johtaja, Nordic Envicon Oy
mikko.kotro(at)nordicenvicon.fi, puh. +358 50 3384228
Lappeenranta on kansainvälinen yliopisto- ja matkailukaupunki logistisesti merkittävällä alueella Kaakkois-Suomessa, EU:n ja Venäjän rajalla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), innovatiivinen toimintaympäristö, osaava työvoima ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista ja laajentamista noin 73 000 asukkaan kaupungissa. Lappeenrannan saavutettavuus on erinomainen kansainvälisen lentokentän ansiosta. Saimaan rannalla sijaitsevassa kaupungissa arvostetaan ympäristön puhtautta ja asuinalueiden viihtyisyyttä. www.lappeenranta.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1