Suomi elää puusta on vanha viisaus. Perinteisesti tämä on tarkoittanut etenkin paperiteollisuutta. Tulevaisuudessa elämme yhä puusta, mutta sellun, paperin ja kartongin oheen meillä on mahdollisuus saada suuri kirjo innovatiivisia tuotteita. Mitä kaikkea puusta voidaankaan valmistaa kahdenkymmenen vuoden kuluttua, kun tekniikka kehittyy.
Kansanedustaja Jari Myllykoski: "Julkisissa hankinnoissa tulisi suosia kotimaisia cleantech-ratkaisuja sen sijaan, että tilataan halvimmalla vanhanaikaisempi ja ympäristön kannalta ei niin hyvä ratkaisu".
Maailma on kärvistellyt fossiilisiin polttoaineisiin kohdistuvan riippuvuutensa kanssa jo pitkään. Öljy ja öljyjalosteet näyttelevät yhä liian suurta roolia arkielämässämme ja maailmantaloudessa. Esimerkiksi muovin korvaaminen puujalosteisella pakkausmateriaalilla on iso harppaus ekologisen kestävyyden saralla.
Suomessa eletään biotalousbuumia. Uusia metsää hyödyntäviä sellutehtaita nousee usealle paikkakunnalle. Biopolttoaineiden hyödyntäminen on ollut vauhdikasta.
Biotalouden eteneminen on hyvä asia, mutta kuten kaikessa taloudessa, tässäkin korkea jalostusarvo on menestyksen kulmakivi. Raaka-aineet ja vähemmän jalostetut tuotteet tuottavat pienemmän arvonlisän kuin korkeasti jalostetut tuotteet.
Esimerkiksi mäntyöljy on varsinainen ihmeaine. Mäntyöljyllä on terveyttä edistävä vaikutus ja sitä voidaan käyttää niin ihmisten kuin eläinten elintarvikkeissa. Sitä voidaan käyttää myös sideaineena maaleissa. Polttoaineen raaka-aineeksi mäntyöljy on turhan arvokas aine.
Puun hyödyntäminen on cleantechia. Cleantechin edistäminen edellyttää panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Investoinnit ohjautuvat pitkälti markkinaehtoisesti, mutta julkisen talouden ei pidä hankaloittaa uusien innovaatioiden kehittymistä.
Niinpä esimerkiksi julkisissa hankinnoissa tulisi suosia kotimaisia cleantech-ratkaisuja sen sijaan, että tilataan halvimmalla vanhanaikaisempi ja ympäristön kannalta ei niin hyvä ratkaisu. Tätä kutsutaan referenssilaitosten synnyttämiseksi, mikä on avainasemassa vienninedistämisessä.
Biotuoteteollisuus asettaa myös omat haasteensa suomalaiselle metsätaloudelle. Yhteismetsien lisääminen on yksi keino vahvistaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää metsätaloutta.
Jari Myllykoski
kansanedustaja
Vasemmistoliitto
Kansanedustaja Jari Myllykoski Uusi puun videohaastattelussa: "Hyvä metsänhoito tuottaa Suomelle kansallista hyvinvointia"
Klikkaa tästä YouTube-videoon
Linkit
Uusi puu -hankkeen verkkosivuille on koottu päättäjien ja puupohjaisen biotalouden toimijoiden haastatteluita eri näkökulmista.
Uusi puu
Uusi puu kertoo, mitä puupohjaisia ratkaisuja on jo nyt markkinoilla, millainen yhteiskunnallinen vaikutus niillä on ja miltä alan tulevaisuus näyttää. Viemme viestiä puupohjaista biotaloudesta yhteiskunnallisille vaikuttajille ja poliittisille päätöksentekijöille. Hankkeen päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö, jonka tavoitteena on puupohjaisten tuotteiden käytön lisääminen.
Hankkeen toimijat
Jaakkoo-Taara – Jospak – Jyväskylän ammattikorkeakoulu – Kotkamills – Lumir – Metsä Group – Metsähallitus – Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK – Puunjalostusinsinöörit – Paperiliitto – Paptic – Pyroll – Stora Enso Packaging – Sulapac – Suomen Aaltopahviyhdistys – Suomen Metsäsäätiö – Tampereen ammattikorkeakoulu – Tampereen yliopisto – Teknologian tutkimuskeskus VTT – UPM – Walki – Woodio – Äänekosken Kehitys
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1