Vähemmistöihin kuuluvat nuoret kokevat kiusaamista ja syrjintää koulussa – myös fyysistä väkivaltaa

”Heitetään muka läppää, vaikka oikeasti haukutaan ja pilkataan”.

Vähemmistöihin kuuluvat nuoret kokevat kiusaamista ja syrjintää arjessaan useimmiten koulussa. Nuorten kohtaamat ennakkoluulot ovat yleisiä. Tämä ilmenee Pelastakaa Lasten vuoden 2014 Lapsen ääni -kyselystä, jossa kartoitettiin 12 – 17 -vuotiaiden nuorten kokemuksia kiusaamisesta ja syrjinnästä. Samalla selvitettiin, kokevatko nuoret rasistista syrjintää ja kohtelua. Nuorista joka neljäs määritteli kuuluvansa johonkin vähemmistöön: tekijöitä olivat esimerkiksi ulkomaalaistaustaisuus, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistö, alakulttuurit tai vaikkapa pukeutuminen ja musiikkimaku.

Kyselyn perusteella kiusaamista ja syrjintää tapahtuu eniten koulussa. Vapaa-ajalla ja netissä kiusaaminen on harvinaisempaa. Koulukiusatut olivat muita useammin tulleet kiusatuksi myös vapaa-ajallaan tai verkossa. Vain kolmasosa nuorista ei ollut kokenut koulussa lainkaan kiusaamista tai syrjintää. Joka kymmenes oli kokenut kiusaamista päivittäin.

Pelastakaa Lapset pitää huolestuttavana kiusaamisen yleisyyttä ja erityisesti sitä, että joka viides kiusattu oli kokenut fyysistä väkivaltaa koulussa. Kiusaajina ovat usein samanikäiset, tutut oppilaat. Kiusaaminen liittyi eniten pukeutumiseen ja ulkonäköön, mutta kiusaamisessa ilmeni myös seksiin, seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvää häiriköintiä. Yli puolet vastaajista koki tulleensa kohdelluiksi ennakkoluuloisesti. Etnistä syrjintää ja rasismia kokeneet nuoret kertoivat tulleensa kiusatuiksi esimerkiksi oman tai vanhempien kansallisuuden sekä ihonvärin vuoksi. Vaikka verkkokiusaaminen oli kyselyn mukaan harvinaisempaa, rasismi verkossa on kuitenkin yleistä: 73 % vastaajista oli törmännyt verkossa rasistiseen materiaaliin, joka kohdistuu etnisiin vähemmistöihin. Monet vastaajista kokivat rasismin verkossa loukkaavaksi, vaikka olikin humoristisesti sävytettyä ns. ”läpällä” kirjoitettua.

Pelastakaa Lapset muistuttaa, että jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen arkeen. Yksikään lapsi ei saa joutua kiusaamisen, syrjinnän, rasistisen huutelun, herjaamisen, fyysisen väkivallan tai niiden uhan kohteeksi. Nuorta on kuunneltava ja autettava myös verkkoon liittyvissä ongelmissa. Jokaisen aikuisen on puututtava epäasialliseen kohteluun ja kaikkeen halventavaan puheeseen – myös vitseihin. ”Vaikka vitsillä ei tarkoittaisi loukata, se loukkaa silti”, muistuttaa Pelastakaa Lasten nuorisokoordinaattori Leena-Kaisa Pantsu ja jatkaa, että ”nuoria itseään on kannustettava puuttumaan jos esimerkiksi havaitsee tällaisia tilanteita.”

Lapsen ääni -kysely toteutettiin alkuvuonna 2014 verkkokyselynä. Kyselyyn vastasi 467 iältään 12–17 -vuotiasta nuorta. Lapsen ääni - kyselyä on toteutettu vuodesta 2001 alkaen eri teemoista.

Lapsen ääni – ihan läpällä -raportti on luettavissa Pelastakaa Lapset ry:n verkkosivulta: http://www.pelastakaalapset.fi/media/lapsen-aani/

Pelastakaa Lapset on koonnut kasvattajille ja nuorille ohjeita rasismin käsittelyyn ja siihen puuttumiseen. Esite löytyy verkkosivustolta: http://www.pelastakaalapset.fi/media/lapsen-aani/

Lisätietoja:

Leena-Kaisa Pantsu, nuorisokoordinaattori, Pelastakaa Lapset ry, puh. 040 759 8776, leena-kaisa.pantsu@pelastakaalapset.fi 

Carita Päivänen, viestintäpäällikkö, Pelastakaa Lapset ry, puh. 040 535 8221, carita.paivanen@pelastakaalapset.fi