Reserviläisjärjestöjen mukaan Suomen on ylläpidettävä uskottavaa puolusta lähialueillamme olevan sotilaallisen potentiaalin vuoksi. Puolustusvoimien kehittämisen lähtökohtina tulee olla sodan ajan tarve sekä pitkäjänteisyys. Vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa linjatusta kahden prosentin vuosittaisesta puolustusmenojen kasvusta tulee pitää kiinni.
Puolustusvoimien tehtävänä tulee jatkossakin olla koko maan alueen puolustaminen. Tämä edellyttää koko miespuolisen ikäluokan kattavaa, yleistä asevelvollisuutta sekä laajaan reserviin perustuvia, riittävän suuria sodan ajan joukkoja. Varusmiespalveluksen ehtojen ja siihen liittyvien taloudellisten kompensaatioiden kehittäminen on yleisen asevelvollisuuden säilyttämisen kannalta tärkeää.
Reserviläisjärjestöt painottavat myös nykyistä aktiivisempaa yhteydenpitoa reserviin. Puolustusvoimien tulisi kertoa reserviläisille sodan ajan sijoituksista ja niiden muutoksista sekä purkautumisista. Myös jatkosijoitusmahdollisuuksista tulee ilmoittaa. Lisäksi järjestöt toivovat, että tavanomaiset sodan ajan tehtävät olisivat avoimessa haussa niiden vapautuessa. Jatkosijoituksissa tulisi huomioida sotilaskoulutuksen lisäksi siviilikoulutus, työkokemus, sitoutumiskyky, fyysinen toimintakyky sekä aktiivisuus vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa.
Järjestöt peräänkuuluttavat myös asepalveluksesta kotiutuvien henkilöiden nykyistä järjestelmällisempää ohjaamista reserviläistoimintaan ja vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen. Lisäksi reserviläisjärjestöt toivovat puolustusvoimilta tukea laajan reservin ampumataitojen ylläpitämiseen. Jokaisella reserviläisellä tulisi olla mahdollisuus vähintään yhteen rynnäkkökivääriammuntaan vuosittain. Erityisen tärkeää on varmistaa tämä asia reservin päällystölle, jonka pitää valmiutta kohotettaessa kerrata ja johtaa perusammunnat omille joukoilleen.
Puolustusvoimat on suuren rakennemuutoksen edessä. Reserviläisjärjestöt toivovat uudistuksen yhteydessä ennakkoluulotonta pohdintaa siitä kuinka vapaaehtoisella toiminnalla voidaan parhaiten tukea valittua puolustusratkaisua. Järjestöt haluavat myös osallistua kodinturvajoukkojen perustamismahdollisuuden selvittämiseen. Kodinturvajoukkoja voitaisiin käyttää esim. yhteiskuntamme kriittisen infrastruktuurin kohteensuojaustehtäviin.
Reserviläisjärjestöjen yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuman julkaistiin perjantaina 19.11. klo 14.00 Seinäjoella, jossa alkoi Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton ja Maanpuolustusnaisten Liiton yhteinen, kolmipäiväinen liittokokoustapahtuma. Julkilausumasta antavat lisätietoja järjestöjen toiminnanjohtajat:
Suomen Reserviupseeriliitto on Suomen vanhin reserviläisjärjestö, johon kuuluu noin 28 000 reservin upseeria. Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, jonka yli 36 000 jäsenestä valtaosa on reserviläisiä. Järjestöjen laajin toimintamuoto on ammunta. Molemmat järjestöt ovat perustajajäsenenä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä (MPK), jonka kursseilla toimivista vapaaehtoiskouluttajista noin 3/4 on reserviläisjärjestöjen jäseniä. MPK järjestää vuositasolla noin 1.500 koulutustapahtumaa, joihin osallistuu yli 30.000 suomalaista. Koulutuksen painopiste on reserviläisten sotilaallisessa koulutuksessa.
1290162396-reservilaisjarjestojen-puolustuspoliittinen-ohjelma-2010
Koko: 0,38 MB Tyyppi: pdf1290162396-reservilaisjarjestojen-puolustuspoliittinen-ohjelma-2010
Koko: 0,38 MB Tyyppi: pdf© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1