Koronakriisin vaikutukset lasten arkeen ovat merkittäviä. Etäkoulu haastoi erityisesti heitä, joilla ei ollut aikuisen tukea käytettävissä koulupäivän aikana. Asiantuntijat toivovat vahvistusta vanhemmuuden tuen ja perheiden palveluihin.
Mannerheimin lastensuojeluliitossa on todettu koronakriisin lisänneen perheiden avun tarvetta ja laajentanut tukea tarvitsevien joukkoa. Myös Lastensuojelun keskusliiton tuoreen selvityksen mukaan koronakriisi jopa kaksinkertaisti niukkuudessa elävien lasten määrän.
“Eniten koronakriisi on vaikuttanut niihin perheisiin, joissa on jo aiemmin ollut vaikeuksia. Uhkana on, että lasten eriarvoisuus kasvaa. Jotta niin ei kävisi, on varmistettava sekä lapsiperheiden toimeentuloturvan riittävä taso että palvelujen toimivuus. Keväällä palveluissa oli katkoja, eivätkä perheet saaneet riittävästi tukea”, tarkentaa johtava asiantuntija Liisa Partio MLL:sta.
Nyt olisi äärimmäisen tärkeää lisätä esimerkiksi vanhemmuuden tuen ja oppilashuollon resursseja.
“Ammattilaisten pitäisi osata ottaa puheeksi myös raha-asiat ja tarvittaessa neuvoa avun piiriin”, Partio muistuttaa.
Ruoka-avun tarve lisääntyi
Työttömyys ja lomautukset haastavat taloudellisen selviytymisen lisäksi arjen ja turvallisuuden tunteen. Sosiaalibarometrin 2020 mukaan 73 % sosiaalityöntekijöistä arvioi ruoka-avun tarpeen lisääntyneen ja reilut 40 % sanoo vuokrarästien ja muiden velkaongelmien yleistyneen kevään ja kesän aikana.
Ruoka-avun saajiksi on tullut uusia kotitalouksia. Erityisesti lapsiperheiden osuus on kasvanut. Ruoka-apu.fi:n tuottaman selvityksen mukaan 74% ruoka-aputoimijoista kertoi kävijöiden määrän kasvaneen koronakriisin vuoksi. Ruoka-avun saajia on vuositasolla 100 000 - 200 000. Heistä lapsiperheitä on aiempien tutkimusten perusteella noin kolmannes.
“Ruoka-apua saavissa pikkulapsiperheissä korostuvat yksinhuoltaja- ja maahanmuuttajaperheet sekä monilapsiset perheet. Ruoka-apua käyttävissä perheissä on usein työttömyyttä, mutta vakituinenkaan työ ei välttämättä suojaa ruoka-avun tarpeelta”, Stadin safkan projektipäällikkö Anni Heinälä kuvaa.
Riittävästi tukea vanhemmuuteen
Heinälä selvitti pro gradu -tutkimuksessaan (2018) ruoka-apua käyttävien pikkulapsiperheiden pärjäämistä ja hyvinvointia. Heinälän mukaan pikkulapsiperheiden ruoka-avun tarpeeseen vaikuttavat yhä samat tekijät kuin lapsiköyhyyteen laajemminkin: työttömyys, yksinhuoltajuus, matalampi koulutustaso ja suuri perhekoko.
”Perheitä tulisi tukea kokonaisvaltaisesti niin, että heidän arkensa on sujuvaa ja heillä säilyy tunne selviytymisestä. Erityisesti on tuettava vanhemmuutta, sillä hyvinvoivat vanhemmat jaksavat olla lapsilleen läsnä sekä tukea heitä kasvussaan ja kehityksessään.” Minna Laitinen Kirkkopalvelut ry:n käynnistyvästä Yhdessä vanhemmuuden tueksi -hankkeesta kertoo.
Lisätiedot:
Liisa Partio, johtava asiantuntija, Mannerheimin lastensuojeluliitto, p. 040 580 8984, [email protected]
Anni Heinälä, projektipäällikkö, Stadin safka, p. 040 756 8514, [email protected]
Minna Laitinen, projektipäällikkö, Yhdessä vanhemmuuden tueksi -hanke, p.040 767 9237, [email protected]
Reetta Nick, projektipäällikkö, Ruoka-apu.fi, p. 040 8091 684, [email protected]
Viitteet:
Paikoiltaan siirretty arki – Koronakriisin vaikutukset lapsiperheiden elämään -selvitys (Lastensuojelun keskusliitto 2020). Selvitys on saatavilla https://www.lskl.fi/julkaisut/paikoiltaan-siirretty-arki-selvitys/
Koronakriisin vaikutukset ruoka-apuun keväällä 2020 -raportti (Laihiala ja Nick 2020). Tutkimusraportti on saatavilla https://ruoka-apu.fi/korona/
Kirkkopalvelut ry on hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottaja sekä seurakuntien ja kristillisten toimijoiden valtakunnallinen yhteistyö- ja palvelujärjestö ja hyväntekeväisyystoimija. Kirkkopalvelujen omistama Kotimaa Oy on kustannusyhtiö ja viestinnän asiantuntijapalveluyritys. Kirkkopalvelut tarjoaa Seurakuntaopistossa koulutusta 3500 opiskelijalle, organisoi Yhteisvastuukeräyksen ja Kotimaanapu-, Ruoka-apu.fi- ja Vapaaehtoistyo.fi -palvelut. Lisäksi Kirkkopalvelut järjestää Kirkkopäivät ja Tiekirkko-toimintaa sekä tuottaa hyvinvointi- ja sosiaalipalveluja Valona-hyvinvoinnin kautta. Kirkkopalvelut työllistää 412 työntekijää ja sen jäseninä on 319 seurakuntaa, 60 järjestöä ja 22 opintojärjestöä. Kirkkopalvelujen liikevaihto vuonna 2019 oli 38,1 miljoonaa euroa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1