Reilun kymmenen vuoden takainen Suomenlahti-vuosi aiotaan uusia 2014. Näin päätettiin Suomen, Venäjän ja Viron merentutkijoiden tapaamisessa SYKEssä tiistaina.
Edellinen Suomenlahden nimikkovuosi 1996 aktivoi aikoinaan Suomi-Venäjä-Viro-kolmikon käytännön yhteistyön Suomenlahden merentutkimuksessa. Kolmikantayhteistyön taustalla on jo vuonna 1968 käynnistynyt Suomen ja Neuvostoliiton välinen virallinen yhteistyö Suomenlahden piirissä.
Nimikkovuoden uusiminen tarjoaa hyvän tilaisuuden tutkia Suomenlahden kehitystä kuluneiden reilun kymmenen vuoden aikana.
"Tarkoitus on kerätä olemassa oleva tieto, hyödyntää sitä uusissa tutkimuksissa ja selvittää, mitä olemme tai emme ole oppineet edellisen Suomenlahti-vuoden 1996 jälkeen. Tarkoitus olisi myös yhteisten merellä suoritettavien mittausten avulla kartoittaa Suomenlahden tila ja verrata sitä vuoden 1996 tuloksiin", kertoo kokousta SYKEn puolelta isännöivä erikoistutkija, dosentti Kai Myrberg SYKEn merikeskuksesta.
Viime aikoina kolmikantayhteistyö Suomenlahden tiimoilta on Myrbergin mukaan selvästi tiivistynyt: on perustettu yhteistyötä linjaava johtoryhmä ja valittu kyselyjen perusteella viisi Suomenlahden suojelun kannalta tärkeintä tutkimusaluetta. Nämä ovat meriturvallisuus talvioloissa, bio- ja geodiversiteetti, yhteinen monitorointi, ekosysteemin terveys sekä merten aluesuunnittelu. Aiheet liittyvät myös HELCOMin eli Itämeren suojelukomission toimenpideohjelman ja EU:n meristrategiadirektiivin toteuttamiseen.
"Tulevaa yhteistyötä helpottaa myös tänä syksynä laadittu venäläisen Suomenlahti-tutkimuksen tiekartta, selvitys Suomenlahden ja sen valuma-alueen tutkimuksen rakenteesta Pietarissa ja Moskovan keskushallinnon tutkimusorganisaatiossa. Selvityksen teki SYKEn merikeskuksen tutkija Ljudmila Vesikko", Myrberg sanoo.
Suomen ympäristökeskus isännöi tällä viikolla Suomen, Venäjän ja Viron Suomenlahden kolmikantakokousta. Koolla on noin 60 tutkijaa 34 laitokselta sekä päättäjiä ja ympäristöalan vaikuttajia. Kokouksessa keskustellaan tärkeimmistä tutkimusteemoista ja sovitaan yhteisten projektien konkreettisesta edistämisestä. Tutkijoiden lisäksi esityksiä pitävät mm. John Nurmisen Säätiön, HELCOMin, BONUS-tutkimusohjelman, Suomen Pietarin pääkonsulaatin ja Luoteis-Venäjän monitorointikeskuksen edustajat.
"Suomenlahti-yhteistyön ansiosta on 1990-luvun alusta lukien ollut mahdollista tutkia Suomenlahtea kokonaisuutena. Työ on suoraan ja epäsuorasti johtanut monien meriensuojelua koskevien toimenpiteiden toteuttamiseen", luonnehtii Kai Myrberg.
Vuonna 1996 vietetyn Suomenlahti-vuoden aikana tehtiin monella alalla ensimmäistä kertaa yhteisiä kenttätutkimuksia. Tuolloin käynnistyneellä yhteistyöllä meribiologian, fysiikan, kemian ja geologian alalla on edelleen suuri merkitys. Nimikkovuonna laadittiin myös laaja yhteenveto Suomenlahden fysiikasta. Siinä ensimmäistä kertaa julkaistiin vanhojen venäläisten tutkimusten tuloksia yhdessä muun Suomenlahden fysiikkaa koskevan tiedon kanssa.
Suomen ympäristöministeriön aloitteesta ilmestyi vuosi sitten yhteistyöstä kertova englanninkielinen kirja The Gulf of Finland. Finnish-Russian-Estonian Cooperation to protect the Marine Environment. History and prospects for the future, jonka toimittivat Janne-Markus Rintala ja Kai Myrberg.
Vuosittaiset seminaarit on useimmiten pidetty Suomessa. Kokoontumisia on ollut myös Pietarissa maaliskuussa pidettävien Baltic Sea Day -tapahtuman yhteydessä.
Erikoistutkija, dosentti Kai Myrberg
Suomen ympäristökeskus SYKE, merikeskus
Puh. +358 50 511 0078, etunimi.sukunimi (at) ymparisto.fi
Neuvotteleva virkamies Martti Poutanen
Ympäristöministeriö, kansainvälisten asioiden yksikkö
Puh. +358 50 300 6379, etunimi.sukunimi (at) ymparisto.fi
Verkkopäätoimittaja Aira Saloniemi, Itämeri-asiat, SYKEn viestintä
Puh. +358 400 148 875, etunimi.sukunimi (at) ymparisto.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1