Pohjois-Savon ympäristökeskus selvitti Kallaveden rantojen kunnostustarvetta vuosien 2008 ja 2009 aikana. Selvityksen lähtökohtana oli Kallaveden ja Unnukan säännöstelyn kehittämisselvityksessä 2002 annettu suositus, jossa esitettiin yleissuunnitelman laatimista ranta-alueiden kunnostustarpeesta ja –mahdollisuuksista. Vaiheittain edennyt selvitystyö on nyt valmistunut ja työstä on laadittu raportti, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti Kallaveden ja sen tasossa olevien vesistöjen alueella kunnostettavaksi esitettyjä kohteita. Raporttiin ja kohde-esittelyihin voi tutustua verkossa osoitteessa www.ymparisto.fi/psa.
Kallaveden rantojen kunnostustarveselvitys
Selvitystyön tekeminen aloitettiin keväällä 2008 tausta-aineistoa keräämällä. Siitä kunnostustarveselvitys eteni yleisötilaisuuksien, kunnostustarvekyselyn, maastokatselmusten kautta aineiston kokoamiseen. Mahdollisia kunnostuskohteita kerättiin yleisötilaisuuksissa ja kunnostustarvekyselyn kautta. Kesän ja syksyn 2008 aikana ehdotetuille kohteille tehtiin maastokatselmukset, joilla todellista kunnostustarvetta arvioitiin. Tämän jälkeen kohteet priorisoitiin ja tärkeimmille kohteille laadittiin esitys kunnostustoimenpiteistä.
Selvityksestä laadittiin kirjallinen raportti, joka valmistui vuoden 2009 alkupuolella. Raportti koostuu yleisosasta ja kohde-esittelyistä. Yleisosassa käsitellään yleisesti selvitysaluetta, yleisimpiä rantojen kunnostusmenetelmiä sekä itse selvitystyön tavoitteita ja etenemistä. Yleisosassa esitetään myös suosituksia kunnostustoimenpiteiksi sekä kunnostusten toteuttamismahdollisuuksia sekä toteutuskustannuksia. Kohde-esittelyissä käsitellään ehdotettuja kunnostuskohteita yksityiskohtaisemmin sekä esitellään kohteille kunnostussuositukset karkeine kustannusarvioineen.
Merkittävimmiksi kunnostustarpeen aiheuttajiksi Kallaveden alueella nousi umpeenkasvu, runsas vesikasvillisuus ja mataluus. Ongelmat korostuivat suojaisilla lahtialueilla, joissa valuma-alueelta tuleva kuormitus on suurta. Lisäksi epäsiisteys, huonokuntoiset rakenteet, erilaiset puutteet varustelussa sekä runsas rantakasvillisuus haittasivat monien kohteiden virkistyskäyttöä, rannan viihtyvyyttä ja maisema-arvoja sekä pahimmassa tapauksessa aiheuttivat rannankäyttäjille turvallisuusriskin.
Kallaveden alueelta ehdotettiin kunnostettavaksi kaikkiaan 53 erilaista kohdetta, joista noin 30:lle tehtiin esitys mahdollisista kunnostustoimenpiteistä. Noin 20 kohteelle toimenpide-ehdotuksia ei tehty kunnostustarpeen vähäisyyden tai kohteen vähäisen merkittävyyden takia. Kunnostuskohteiden jakautuminen Kallaveden alueelle oli melko tasaista, ainoastaan Suvasveden alueella kohteita oli muuhun Kallaveteen nähden melko vähän. Erityyppisten kohteiden alueellisessa jakautumisessa ei myöskään ollut selkeitä eroja.
Kartta. Kohteiden jakautuminen Kallavedellä.pdf
Osalla kohteista rannan tilaa ja käyttökelpoisuutta voidaan parantaa varsin pienillä toimenpiteillä, kuten vesikasvillisuuden niitolla, rantakasvillisuuden raivaamisella, erilaisia rakenteita (mm. veneluiska, laituri) rakentamalla tai jätteitä siivoamalla. Myös huonokuntoisia rakenteita korjaamalla tai purkamalla parannetaan rannan viihtyvyyttä ja toimivuutta. Ruoppaus tulee kunnostustoimenpiteenä kysymykseen kohteilla, joissa umpeenkasvukehitys on edennyt jo pidemmälle. Monet ehdotetuista kohteista sijaitsivat maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla, jolloin vesialueella tehtävien kunnostusten lisäksi pitää kuormituksen vähentämiseksi toteuttaa kunnostustoimia myös valuma-alueella.
Merkittävimmille Kallaveden rantojen kunnostuskohteille haetaan valtion rahoitusta ympäristökeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Valtion osallistuminen kunnostuksiin riippuu vuosittain budjetissa ympäristökeskukselle osoitetusta määrärahasta. Rahoitustaho määräytyy kohteen kunnostustarpeen aiheuttajan ja kunnostusten tavoitteiden perusteella.
Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluville kohteille voidaan hakea erillistä määrärahaa käytettäväksi vuosittain selvityksessä esitettyjen kohteiden kunnostamiseen. Ympäristöministeriön toimialaan kuuluvia kohteita voidaan toteuttaa vesistökunnostuksiin vuosittain myönnettävän määrärahan puitteissa. Erilaiset virkistyskäyttökunnostukset (esim. veneranta- ja veneluiskakohteet) voidaan koota hankekokonaisuudeksi, jolle haetaan TE-keskuksen työllisyysrahoitusta.
Valtion rahoituksen osuus voi olla enintään puolet hankkeen kustannuksista. Valtion osallistuminen kunnostuksiin edellyttää yhteistyötahojen sitoutumista kohteen toteuttamiseen ja sen jälkeiseen kunnossapitoon. Ennen rahoituksen hakemista ja toimenpiteisiin ryhtymistä kunnostuksille täytyy laatia tarkempi hankesuunnitelma. Lisäksi joillekin kohteille on tehtävä lisäselvityksiä (esim. virtausmallinnus), jotta kunnostuksella saavutettavat hyödyt voidaan osoittaa. Kunnostukset, joissa valtio on mukana, tulevat jakautumaan usean vuoden ajalle. Ensimmäisten kohteiden kunnostus on määrä aloittaa vuonna 2010.
Pienimuotoisiin kunnostuksiin, kuten oman käyttörannan niittoihin, sopii hyvin omatoiminen toteutus omalla rahoituksella ja talkootyöllä. Toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen saa neuvoja kunnasta ja ympäristökeskuksesta.
Suunnitteluinsinööri Tuulikki Miettinen, Pohjois-Savon ympäristökeskus, puh. 040 770 2479, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1