Viime keväänä Etelä-Suomen rannikolla ja Saaristomerellä monin paikoin kellunut harmahtava samettimainen kalvo aiheutti useita yleisöilmoituksia öljystä pelastuslaitokselle, merivartiostoon ja alueellisiin ympäristökeskuksiin. Öljymäistä mustaa mönjää löytyi monin paikoin myös rantavyöhykkeeseen kasautuneena. Kyse ei kuitenkaan ollut öljystä, vaan kuolevista tötterösalaattilevistä (Monostroma grevillei) ja niitä hajottavista bakteereista.
Kalvo voi ilmestyä rantaveteen hyvinkin nopeasti, muutaman tunnin kuluessa. Läheltä katsottuna näyttää siltä kuin joku olisi levittänyt tuhkaa tai nokea veteen. Mutta jos katsoo oikein läheltä, vettä peittää hyvin ohut harmahtava kalvo, mikä näyttää öljyltä. Kalvo on ’sitkeä’, eikä se mene rikki jos sitä haroo kepillä. Tuulten kuljettaessa kalvoa rantaan päin, kasautuu massa paksummaksi kerrokseksi ja väri muuttuu tummemman harmaaksi.
Jos havaitsee öljymäisen harmaan kalvon vedessä, kannattaa ennen ilmoitusta pelastuslaitokselle tunnustella tarttuuko kalvo keppiin. Jos tarttuu, niin keppi nostetaan hieman ylös. Ylösnostettuna kalvo on vain ikävän harmaa eikä muistuta öljyä. Kalvoa tai massaa voi hyvin tunnustella sormin, se ei ole öljymäisen liukas eikä tartu sormiin samalla tavoin kuin öljy, vaikka voikin olla tahraavaa.
Tötterösalaatti on kylmän veden laji, joka viihtyy suojaisissa matalissa poukamissa ja aloittaa kasvunsa jo jään alla. Levä kuolee, kun veden lämpötila nousee 4-5 asteeseen Hajoava tötterösalaatti aiheuttaa runsaan bakteerikasvuston, joka saattaa muodostaa öljymäisen kalvon veden pinnalla. Kun bakteerit muodostavat pinnalle vain yhden solukerroksen, syntyy valoa sateenkaaren värein heijastava ilmiö, samanlainen kun jos veteen joutuu hitusen bensiiniä tai öljyä. Paksumpi bakteerikerros sen sijaan on harmahtava.
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen viime kevään näytteestä löytyi mikroskoopilla tarkasteltuna hajoavaa eloperäistä ainesta ja runsaasti bakteereja. Näyte oli paksua mustaa massaa, jonka seassa oli mm. rakkolevän, merisalaatin ja meriajokkaan kappaleita bakteereiden lisäksi.
Itämeriportaali:
Mistä tekijöistä öljyn näköinen levä on voinut syntyä? (16.5.2008)
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1