Varsinais-Suomessa on tilastoitu tämän vuoden syyskuuhun mennessä noin viisikymmentä tulisijasta tai hormista alkunsa saanutta tulipaloa. Koko maassa luku on vuosittain lähemmäs viisisataa. Nokipalon lisäksi tulisijasta aiheutuva syttymissyy on hyvin usein riittämätön suojaetäisyys.
Maltillisella lämmittämisellä sekä oikeanlaisilla lämmitystavoilla voi ennaltaehkäistä nokipaloja ja hormien ja tulisijojen vahingoittumista. Nokipaloa ei kannata yrittää sammuttaa itse, vaan siitä täytyy aina ilmoittaa palokunnalle.
Montako pesällistä takassa voi huoletta polttaa? Kuinka usein kesämökin saunan tulisijat ja hormit tulisi nuohota? Entä mitä tekemistä hiustenkuivaajalla on takan sytyttämisen kanssa? Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palotarkastajat keräsivät vinkkilistan tulisijan lämmittämiseen.
1. Muista aina avata pellit ennen tulisijan sytyttämistä. Useissa tulisijoissa on hormipellin lisäksi sytytyspelti (entinen kesäpelti), joka laitetaan sytytysasentoon sytyttämisen ajaksi. Sytytyspelti laitetaan takaisin alkuasentoon, kun tulisija on kunnolla syttynyt. Tällöin tulisija varaa lämmön itseensä, eikä lämpö mene suoraan piipusta ulos harakoille, kuten avotakoissa tapahtuu.
2. Mitä tehdä, kun savut tulevat sisälle? Pitkään käyttämätön hormi saattaa olla kostea ja kylmä. Tällöin savuhormi ei vedä ja savut tulevat sisälle. Ellei vetoa ole, pitäisi savuhormia ensin lämmittää. Se tapahtuu esimerkiksi:
3. Polta ensimmäisellä kerralla vain puoli pesällistä pieniä kuivia puita. Kesän jälkeen tulisijan lämmittäminen kannattaa aloittaa maltillisesti, ettei tulisija vaurioidu liian äkillisestä lämmön muutoksesta. Seuraavalla kerralla tulisijaa voidaan polttaa jo normaalisti.
4. Älä polta tulisijassa liian paljon puita. Muista tämä etenkin varaavissa tulisijoissa, kuten takoissa ja lämmitysuuneissa. Tulisijan valmistaja on antanut ohjeet, montako pesällistä jakuinka paljon kerrallaantulisijassa saa enintään polttaa. Vanhojen tulisijojen osalta ei ohjetta löydy, mutta perussääntönä voi pitää enintään kahta pesällistä päivässä. Varaava tulisija saattaa hajota liiallisesta lämmittämisestä.
5. Palaminen vaatii ilmaa. Ellei tulisija vedä ja jos hormi on ”lämmin”, tarvitaan korvausilmaa. Avaa esimerkiksi ovi tai tuuletusikkuna kunnes saat riittävän vedon tulisijaan. Liesituuletinta ei välttämättä voi käyttää samanaikaisesti tulisijan kanssa.
6. Älä käytä sytyttämiseen maitopurkkeja tai roskia. Polta vain kuivia puita hyvällä vedolla ja muista, ettei tulisijoja ole suunniteltu jätteiden polttamiseen. Näin saat parhaiten lämmön otettua talteen etkä nokea tulisijaa ja savupiippua turhaan.
7. Älä hosu hormipellin kiinni laittamisen kanssa. Kaikki uskomukset erivärisistä liekeistä, jolloin pellin voi muka laittaa kiinni, joutavat romukoppaan! Hiilloksen hiipuessa kannattaa hiillosta kohentaa hiilihangolla. Tulisijan suuluukut ja tuhkaluukun voi sulkea, jos niitä on pitänyt raollaan riittävän vedon saamiseksi palamisvaiheessa. Hormipellin voi sulkea, kun tulipesä on pimeä.
8. Jos asunnossa on tulisija, kannattaa hankkia palovaroittimen lisäksi häkävaroitin.
9. Tulisijat hormeineen tulee nuohota vuoden välein valtuutetun nuohoojan toimesta. Omaan yksityiseen käyttöön tarkoitetun vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit, on nuohottava kolmen vuoden välein. Muuhun kuin omaan yksityiseen käyttöön tarkoitetun, säännöllisessä käytössä olevan vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit, on nuohottava vuoden välein.
Lisätiedot:
Palotarkastaja Eerik Virtanen p. 050 4319538 tai [email protected]
Palotarkastaja Arita Jokinen p. 044 907 3523 tai [email protected]
---
Varsinais-Suomen pelastuslaitos vastaa pelastustoiminnasta maakunnan kaikissa 27 kunnassa. Palvelut tuotetaan vuorokauden ympäri toiminta-alueella, joka käsittää noin 20 000 neliökilometriä. Lähes puolet alueesta on vesistöä. Lisäksi pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluita viiden kunnan alueella: Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Paraisilla sekä Naantalissa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1