Reserviläisliitto ei kannata varusmiespalveluksen lyhentämistä neljään kuukauteen. Kuhmossa sunnuntaina puhuneen liiton varapuheenjohtajan Osmo Suomisen mukaan lyhyemmän palvelusajan myötä kertausharjoituskoulutusta pitäisi lisätä merkittävästi. Tätä Suominen ei pidä realistisena.
- Kokemuksesta nimittäin tiedämme, että puolustusvoimat säästää pakkotilanteessa aina ensin kertausharjoituksista. Niinpä jo muutaman vuoden päästä olisimme tilanteessa, jossa meillä olisi suuri joukko neljän kuukauden koulutuksen saaneita reserviläisiä, joiden jatkokoulutuksesta ei olisi kattavasti huolehdittu.
Ajatus neljän kuukauden palvelusaikaan siirtymisestä miehistötehtäviin koulutettavien varusmiesten osalta on noussut esiin tuoreen hallitusohjelman myötä, jossa puolustusvoimille on asetettu 200 miljoonan euron säästövelvoite. Lyhentämällä varusmiespalvelusta kahdella kuukaudella säästettäisiin noin 60 miljoonaa euroa vuositasolla. Tällä hetkellä lyhin palvelusaika on kuusi kuukautta.
Palvelusajan lyhentäminen synnyttäisi mittavan jatkokoulutustarpeen, koska neljässä kuukaudessa kyetään kouluttamaan vain taistelijan perustaidot. Joukkokokoonpanossa toimiminen pitäisi opettaa palveluksen jälkeen kertausharjoituksissa, joita olisi lisättävä. Mikäli tämä ei toteutuisi, eivät joukot olisi taistelukelpoisia. Tällä olisi merkittäviä vaikutuksia, jos valmiutta pitäisi kohottaa.
- Mikäli valmiutta pitäisi kohottaa ja merkittäviä määriä sodan ajan joukkoja kutsua tässä yhteydessä palvelukseen, eivät kaikki kootut yksiköt olisi operaatiokelpoisia ennen kuin niiden miehistöosat olisi jatkokoulututettu. Tähän kuluvan ajan johdosta päätös valmiuden kohottamisesta pitäisi tehdä merkittävästi aikaisemmin kuin nyt.
Valmiuden kohottaminen on Suomisen mukaan kuitenkin niin iso ja kauaskantoinen asia, että päätös siitä tehdään todennäköisesti mahdollisimman myöhään. Tällöin aikaa jatkokoulutukselle ei välttämättä olisi. Pahimmillaan Suomi saattaisi joutua sotilaalliseen kriisiin ilman taistelukykyisiä joukkoja.
- Mikäli lähialueillamme syntyisi nopeasti etenevä kriisi, meidät saatettaisiin yllättää ns. housut kintuissa. Hätäisesti kokoon kutsutut sodan ajan joukkomme kuin eivät olisi heti taistelukelpoisia.
Päätös varusmiespalveluksen mahdollisesta lyhentämisestä tehdään uuden hallituksen puolustusselonteon yhteydessä. Puolustuksen kehittämisen lähtökohdiksi on tuoreessa hallitusohjelmassa määritelty mm. itsenäisen ja uskottavan puolustuksen ylläpitäminen, koko maan puolustamisen periaate sekä yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä. Näitä linjauksia Reserviläisliitto pitää oikeansuuntaisina.
Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu 350 paikallista jäsenyhdistystä ja 18 maakunnallista piiriä. Henkilöjäseniä liitolla on 36.000, joista valtaosa on asepalveluksen suorittaneita henkilöitä.
Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää reserviläisten kenttäkelpoisuutta sekä suomalaisten maanpuolustustahtoa. Päätoimintamuotoja ovat ammunta, urheilu ja liikunta, maanpuolustustahdon hyväksi tehtävä työ, veteraanituki ja erilainen koulutus.
Reserviläisiitto on jäsenenä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä (MPK), jonka vapaaehtoiskouluttajista lähes puolet on Reserviläisliiton jäseniä. MPK järjestää vuositasolla noin 1.500 koulutustapahtumaa, joihin osallistuu yli 30.000 suomalaista. Koulutuksen painopiste on reserviläisten sotilaallisessa koulutuksessa.
Reserviläisliiton puheenjohtajana toimii kuljetusyrittäjä Markku Pakkanen Kouvolasta. Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1