Oulun yliopisto, fysiikka
Tiedote 22.3.2016
Yleisöluento ilmakehän pienhiukkasista Oulussa 29.3.2016
Oulun yliopisto fysiikan oppiaine ja Suomen Fyysikkoseura järjestävät Oulussa 50. Fysiikan päivät 29.–31.3.2016. Päivien yhteydessä 29.3 klo 18.30–19.30 professori Hanna Vehkamäki pitää Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan salissa yleistajuisen, suurelle yleisölle tarkoitetun ilmaisen Studia Generalia -luennon aiheenaan Ilmastonmuutoksen mustat ja valkoiset lampaat – ilmakehän pienhiukkaset. Professori Vehkamäki on kansainvälisesti arvostettu tutkija, jonka erikoisalaa ovat ilmakehän aerosolit.
Ilmakehän aerosolihiukkaset ovat nestemäisiä tai kiinteitä hiukkasia, jotka leijuvat ilmassa. Niiden halkaisija vaihtelee 1 nanometrin ja 100 mikrometrin, eli 1/5000 hiuksen paksuuden ja parin hiuksen paksuuden välillä. Ilman mukana sisään hengittämämme hiukkaset vaikuttavat keuhkojemme sekä sydän- ja verenkiertoelimistömme terveyteen. Maan ilmakehän olosuhteissa kaikki pilvi-, sade- ja sumupisarat ovat muodostuneet hiukkasten ympärille. Hiukkasten määrä ja ominaisuudet vaikuttavatkin pilvien esiintymiseen, sadantaan ja siihen, miten tehokkaasti pilvet heijastavat auringonvaloa. Mikäli hiukkaset ovat happamia, syntyy hapanta sadetta. Hiukkasilla on sekä suoran auringon valoa sirottavan vaikutuksen että pilviprosessien vuoksi viilentävä vaikutus ilmastoon, mutta tämä vaikutus tunnetaan varsin huonosti. Hiukkasten merkitys aiheuttaakin suurimman epävarmuuden ilmastonmuutoksen ennustamisessa.
Osa hiukkasista pääsee ilmakehään valmiiksi hiukkasmuodossa kuten tulivuoren tuhka, aavikkopöly ja meren pärskeistä ilmaan joutuneet suolahiukkaset. Kasvit ja eläimet tuottavat hiukkasia, samoin ihmisen toiminta, erityisesti erilaiset polttoprosessit. 1990-luvun alussa uskottiin, ettei ilmassa höyryistä synny hiukkasia, koska höyryt tiivistyvät olemassa olevien hiukkasten päälle, sillä hiukkasia on kaikkialla. Hiukkasmuodostumistapahtumia alettiin kuitenkin havaita, kun kehitetyillä nanometrien kokoisia hiukkasia mittaavilla laitteilla alettiin havainnoida ilmakehää jatkuvasti. Nykyisin arvioidaan, että 20–80 % ilman hiukkasista on syntynyt höyryistä.
Ilmakehän hiukkasmuodostuksen yksityiskohdat ovat vielä osin hämärän peitossa. Hiukkasia muodostavat erilaisissa ympäristöissä varmastikin erilaiset höyryt, mutta monissa tilanteissa ilmaan päässeestä rikkidioksidista ja muista rikkipitoisista yhdisteistä hapettumalla syntyneen rikkihapon uskotaan olevan keskeinen tekijä. Teoreettisen tutkimuksen tekee haastavaksi se, että syntyvät hiukkaset ovat liian pieniä tarkasteltavaksi nestettä kuvaavilla malleilla mutta liian suuria tarkoilla kvanttimekaanisilla malleilla kuvattaviksi. Hiukkasten pieni koko ja vähäinen määrä tilavuusyksikköä kohti vaativat paljon myös kokeelliselta tutkimukselta.
Lisätietoja:
Professori Hanna Vehkamäki, Helsingin yliopisto
Sähköposti: [email protected]
Matkapuhelin: 050 415 4747
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1