Clostridium difficile (CDI), pahimmillaan kuolemaan johtava tauti, on yksi yleisimmistä sairaala- tai avohoidon seurauksena syntyvistä infektioista 1. Sairaaloissa se on yli kaksi kertaa yleisempi kuin MRSA 2,3. Tutkimuksen mukaan kaikista Euroopan maista Suomessa CDI on toiseksi yleisin Ruotsin jälkeen.
Ensimmäisiä tuloksia tähän mennessä laajimmasta CDI:n yleisyyttä Euroopassa käsittelevästä tutkimuksesta, EUCLID:ista, julkistettiin Berliinissä kliinisen mikrobiologian ja tartuntatautien kongressissa (European Congress of Clinical Microbiology and Infectious Disease, ECCMID) 27. huhtikuuta. Tulokset osoittavat, että jopa yksi viidestä sairaalahoidossa olevasta CDI-potilaasta voi aluksi saada virheellisen diagnoosin 4. Tämä voi johtaa väärään tai riittämättömään hoitoon 4. CDI-tartunta voi olla vakava ja CDI-tartunnan saaneet sairaalapotilaat kuolevat muita sairaalapotilaita kolme kertaa todennäköisemmin kuukauden sisällä tartunnasta 5,6.
EUCLID (The EUropean multi-centre, prospective bi-annual point prevalence study of CLostridium difficile Infection in hospitalised patients with Diarrhoea) kattoi 482 sairaalaa kaikkiaan 20 Euroopan maasta. Tutkimukseen osallistuvat sairaalat toimittivat tutkimusta koordinoivaan laboratorioon (National Coordinating Laboratory, NCL) tutkittavaksi yhteensä 3920 ulostenäytettä. Lähes neljännestä (24,6%) CDI-positiivisiksi tutkimuslaboratoriossa todetuista näytteistä ei oltu tutkittu lähettävässä sairaalassa. Lisäksi 47 potilasta (2,3%) oli saanut lähettävässä sairaalassa negatiivisen testituloksen mutta positiivisen tutkimuslaboratoriossa. Huomattavaa oli, että vain 10,6% sairaaloista testasi ripuliulosteen CDI:n osalta kaikilta potilailta ja vain 27,4% käytti ulostenäytteiden testaamiseen CDI-rutiinitestaukseen tarkoitettua optimoitua menetelmää 4.
Euroopan sairaaloilla vielä paljon parannettavaa
”Tässä tutkimuksessa huomasimme, että yksinomaan yhden päivän aikana kaikkiaan 82 CDI-tartunnan saanutta potilasta ei oltu testattu johtuen puutteellisista testausmenetelmistä tai kliinisen epäilyksen puuttumisesta, ja kaiken kaikkiaan 246 potilasta sai väärän testituloksen”, Leedsin yliopiston ja opetussairaalan lääketieteellisen mikrobiologian professori Mark Wilcox kertoo. ”Nämä tulokset osoittavat, että Euroopan sairaaloilla on vielä paljon parannettavaa CDI:n testaamiskäytännöissä.
EUCLID-tutkimusta koordinoi Leeds:in yliopistossa Mark Wilcox:in tutkijaryhmä. Tutkijaryhmää avustaa EUCLID Core Group ja tutkimusta rahoittaa Astellas Pharma Europe Ltd. Tutkimukseen osallistuvat sairaalat lähettivät tutkimuslaboratorioon kaikki yhden päivän aikana otetut ei-kiinteät ulostenäytteet riippumatta siitä, oliko näytteet testattu vai ei. Jokainen NCL-tutkimuslaboratorioyksikkö testasi kaikki saapuneet näytteet käyttäen kaksivaiheista CDI-algoritmia, ja sen jälkeen lähettäneestä sairaalasta sekä NCL:ssä saatuja tuloksia verrattiin keskenään 4.
Tutkimuksen mukaan CDI:n esiintyvyys Euroopassa on 6,6 tapausta 10000 vuodepäivää kohti 4. Tämä on huomattavasti enemmän kuin aikaisemmassa yhteiseurooppalaisessa seurantatutkimuksessa, The European Clostridium Infection Survey (ECDIS) vuonna 2008-2009, jonka mukaan keskimääräinen CDI-esiintyvyys Euroopassa oli 4,1 tapausta 10000 vuodepäivää kohti 7. Tutkimuksessa löytyi myös isoja eroja sairaaloiden CDI-testaamisen kattavuudessa. Esim. Tsekin tasavallassa epätyypillisistä ulostenäytteistä testattiin 97%, mikä oli kaikista maista paras tulos, kun taas Bulgariassa testausprosentti oli nolla 4.
Yllättävästi englantilaiset sairaalat testasivat vain 75% epätyypillisistä ulostenäytteistä, vaikka valtakunnallinen ohjeistus neuvoo testaamaan sairaalapotilailta kaikki ei-kiinteät tai epätyypilliset ulosteet CDI:n osalta 4.
”CDI on merkittävä tekijä potilasturvallisuudessa, ja se asettaa myös huomattavan taloudellisen taakan sairaaloille ja muille hoitolaitoksille,” sanoo Wilcox. ”On tärkeää, että sairaaloilla on käytössään parhaimmat testausmenetelmät, koska virheelliset tulokset voivat johtaa väärään tai riittämättömään hoitoon sekä kasvattaa tartuntariskiä puutteellisten hygieniatoimenpiteiden takia.”
Uusi testausprosessi käydään läpi ja lopulliset tulokset tutkimuksesta saadaan kesällä 2013. Kattavat analysoidut tulokset julkistetaan vuoden 2014 aikana.
Lisätietoja:
Pia Lindkvist
Maajohtaja
Astellas Pharma
Puh: +358 9 8560 6000
Gsm: +358 40 7709587
Astellas Pharma
Astellas on kansainvälinen lääkeyhtiö, joka tekee tutkimus- ja kehitystyötä urologian, elinsiirtojen, infektioiden, kivunhallinnan, dermatologian ja onkologian alalla. Astellas työllistää noin 15 000 henkeä eri puolilla maailmaa ja sen tavoitteena on parantaa ihmisten elämänlaatua tarjoamalla innovatiivisia ja luotettavia lääkkeitä ja tuotteita. Pohjoismaissa Astellasilla on noin 130 työntekijää. Tanskassa Kööpenhaminassa sijaitseva pääkonttori vastaa Pohjoismaiden myynnistä, markkinoinnista, hallinnosta ja kliinisestä tutkimuksesta.
Lähdeviitteet:
_____________
1. Ananthakrishnan AN. Clostridium difficile infection: epidemiology, risk factors and management. Nat Rev Gastroenterol Hepatol. 2011;8:17-26.
2. UK Health Protection Agency. English national point prevalence survey on healthcare-associated infections and antimicrobial use, 2011: preliminary data. London; Health Protection Agency, 2012
3. Meyer E, Gastmeier P, Weizel-Kage D, et al. Associations between nosocomial meticillin-resistant Staphylococcus aureus and nosocomial Clostridium difficile-associated diarrhoea in 89 German hospitals. J Hosp Infect 2012;82:181–6.
4. Davies K et al. First report from European, multi-centre, prospective bi-annual point prevalence study of Clostridium difficile Infection in hospitalised patients with Diarrhoea (EUCLID). Late breaker poster LB-2968 presented at European Congress of Clinical Microbiology and Infectious Diseases (ECCMID); Berlin, Germany, 27 - 30 Apr 2013.
5. Oake N, et al. The effect of hospital-acquired Clostridium difficile infection on in-hospital mortality. Arch Intern Med 2010;170:1804–10.
6. Hensgens MP, et al. All-Cause and disease-specific mortality in hospitalized patients with Clostridium difficile infection: a Multicenter Cohort Study. Clin Infect Dis 2013;56:1108–16.
7. Bauer et al. Clostridium difficile infection in Europe: a hospital-based survey. Lancet 2011 Jan 1;377(9759(:63-73).
8. Poutanen SM et al. Clostridium difficile-associated diarrhoea in adults. CMAJ. 2004;171:51–8.
9. Kelly CP et al. Clostridium difficile infection. Ann Rev Med. 1998;49:375–390.
10. Crobach MJ, et al. European Society of Clinical Microbiology and Infectious Diseases (ESCMID): Data review and recommendations for diagnosing Clostridium difficile-infection (CDI). Clinical Microbiology and Infection 2009;15:1053–1066.
11. Pepin J, et al. Increasing risk of relapse after treatment of Clostridium difficile colitis in Quebec, Canada. Clin Infect Dis. 2005;40:1591–7.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1