Itsenäisesti asuvien 17–29-vuotiaiden nuorten miesten ja naisten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus on korkeampaa kuin vielä lapsuudenkodissa asuvien. Tämä käy ilmi Suomen Akatemian Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman hankkeesta, jossa selvitetään varhaisaikuisuuden asumisen vaikutuksia nuorten kuolleisuuteen ja sairaalahoitoa vaatineisiin tapaturmiin ja väkivaltaan.
”Aikuisväestössä asumisjärjestelyillä ja kuolleisuudella on havaittu selkeä yhteys: yksinasuvilla kuolleisuus on muita ryhmiä korkeampaa. Nuorilla asumiseen liittyvät kuolleisuuserot olivat näkyviä sekä tapaturmaisissa kuolemissa että itsemurhissa. Aikainen lapsuudenkodista muuttaminen osoittautui myöhemmistä asumisjärjestelyistä itsenäiseksi kuolleisuuden riskitekijäksi, jonka vaikutukset näkyivät koko ikävaiheella. Asumisjärjestelyjen ja aikaisen kotoa muuton yhteydet kuolleisuuteen selittyivät vain osittain nuorten oman sosiaalisen aseman tai lapsuusajan perherakenteen ja vanhempien sosioekonomisen aseman kautta, joskin aikaisin muuttaneiden osalta tärkeänä tekijänä näyttäytyi muita alhaisemmaksi jäänyt koulutustaso”, kertoo tutkija Hanna Remes.
Sairaalassa hoidetut liikennetapaturmat, itse aiheutetut vammat ja myrkytykset sekä väkivallan seurauksena syntyneet vammat olivat samankaltaisessa yhteydessä asumismuotoon ja aikaiseen kotoa muuttoon kuin tapaturmaisessa ja väkivaltaisessa kuolleisuudessa. Asumisjärjestelyjen ja aikaisen kotoa muuton yhteydet muihin sairaalahoitoa vaatineisiin tapaturmiin eivät olleet yhtä selviä kuin kuolemaan johtaneissa tapauksissa.
Aikuistumiseen liittyvät siirtymät kuten opintojen päättäminen, työelämään siirtyminen ja perheen perustaminen ovat myöhentyneet monissa kehittyneissä maissa. Suomessa kotoa muutetaan varhain, vaikka perheen perustaminen on myöhentynyt. Samalla aikuistumisesta on tullut aiempaa yksilöllisempi ja monivaiheisempi prosessi, joka voi sisältää katkoksia ja vuorottelua työn, opiskelun ja itsenäisen asumisen suhteen. Nuoruus ja varhaisaikuisuus ovat kriittisiä elämänvaiheita aikuisiän terveyteen ja kuolleisuuteen vahvasti yhteydessä olevien tekijöiden kuten koulutuksen, työmarkkina-aseman ja perheaseman kannalta. Suomessa teini-ikäisten ja nuorten aikuisten, etenkin miesten, kuolleisuus on EU:n keskitasoa korkeampaa. Suurin osa nuorten kuolemista johtuu tapaturmaisista ja väkivaltaisista syistä: 15−29-vuotiailla ulkoiset kuolemansyyt kattavat yli 70 prosenttia kaikista kuolemista.
”Lapsuudenperheen tuki aikuistuvalle nuorelle voi nyky-yhteiskunnan olosuhteissa nousta entistä suurempaan rooliin, mikä puolestaan voi johtaa kasvaviin eroihin hyvä- ja huono-osaisista perheistä tulevien nuorten välillä”, arvioi Remes.
Yhteiskunnalliseen asemaan tai elämäntilanteeseen liittyvistä kuolleisuuseroista on saatavilla niukalti tietoa. Tämän tutkimuksen aineisto perustuu Tilastokeskuksen ylläpitämiin valtakunnallisiin rekistereihin, joista yksilö- ja kotitalouskohtaisia väestölaskenta- ja työllisyystietoja on yhdistetty kuolleisuus- ja sairaalahoitojaksotietoihin vuosina 1995−2007.
Lisätietoja antaa tutkija Hanna Remes, Helsingin yliopisto, p. 050 319 9377, sp. [email protected]
Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139
[email protected]
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1