Maamme hallitus varasi syksyn 2013 budjettiesityksessään 115 miljoonaa euroa käynnistysavustuksia rakennuskannan perusparantamiseen. Tällä pyritään elvyttämään rakennusalaa ja saamaan käyntiin runsaan miljardin euron arvosta korjauksia. Rakennusalan ammattilaiset pitävät avustusta tervetulleena, mutta näkevät siinä suuria haasteita taloyhtiöille.
– Elvytysraha voi parhaassa tapauksessa säästää kymmenen prosenttia taloyhtiön kuluista. Jos korjaushankkeeseen rynnätään suin päin, nopeiden säästöjen toivossa ja hyvä hallintotapa unohtaen, syntyy helposti huonoa kilpailutusta ja projektinhallintaa sekä ylitettyjä budjetteja, sanoo Lexian rakentamiseen ja kiinteistöihin erikoistunut asianajaja Samuli Koskela.
– Avustus on myös haaste koko alalle. Huonoimmassa tapauksessa käynnistysavustukset lisäävät rakentamisen syklisyyttä, ylikuumentavat alaa, nostavat hintoja ja tuovat alalle yrityksiä, joilla ei ole tarkoituskaan hoitaa velvoitteitaan, Koskela jatkaa.
Käynnistysavustuksiin myönnetään yhteensä 115 miljoonaa euroa vuosille 2013–2014: tälle vuodelle 15 miljoonaa ja vuodelle 2014 enintään 100 miljoonaa euroa. Avustus on kymmenen prosenttia hyväksytyistä peruskorjauskustannuksista, esimerkiksi putkiremontissa. Avustusta voivat saada asunto-osakeyhtiöt, vuokrataloyhtiöt ja asumisoikeustalot.
– Käynnistysavustuksen hakuaika on suhteellisen lyhyt. Taloyhtiöiden isoja perusparannuksia ei käynnistetä nopeasti. Avustusrahat suuntautuvatkin pääasiassa kohteisiin, joissa remontista oli jo päätetty ennen avustusta. Onkin perusteltua kysyä, onko elvyttäminen käynnistysavustuksilla todellista, Koskela pohtii.
Hyvin hoidetuissa taloyhtiöissä halvempi putkiremontti
Taloyhtiöille suunnattu avustusraha ei ole uusi keino elvyttää korjausrakentamista. Vuonna 2008 puhjenneen finanssikriisin jälkeen taloyhtiöt saivat hakea samantapaista kymmenen prosentin suhdanneluonteista korjausavustusta, joka osoittautui silloin erittäin suosituksi.
– Alalla on ollut käsitys, että edelliset korjausavustukset olisivat synnyttäneet kysyntäpiikin ja siirtyneet suoraan hintoihin. Tilastojemme perusteella putkiremontteja tehtiin poikkeuksellisen paljon avustuksia viimeksi myönnettäessä, sanoo Juha Kulomäki, SKH-Isännöinti Oy:n teknisen isännöinnin johtaja.
Kulomäen mukaan edellinen suhdanneavustus ei näytä SKH-Isännöinnin taloissa menneen urakkahintoihin.
– SKH:n tuoreiden tilastojen perusteella putkiremonttien hintakehitys on ollut huomattavasti maltillisempaa kuin julkisuudessa usein annetaan ymmärtää. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla putkiremontin keskihinta on ollut 35 000 euroa huoneistolta ja Helsingin keskustassa 43 000 euroa huoneistolta, Kulomäki sanoo.
Hintoja suurempi haaste onkin antaa taloyhtiölle valmiudet onnistua korjausrakentamisessa.
– Olisi tärkeää, että taloyhtiöt ehtisivät tehdä suunnitelmat ja päätökset hyvin. Elvyttämisen olisi ruokittava aidosti uusia perusparannushankkeita, joita ei välttämättä tässä taloudellisessa tilanteessa muuten toteutettaisi. Tämä piristäisi korjausrakentamista laajasti.
Jatkossa paine korjauksiin kasvaa entisestään, kun maamme rakennuskanta vanhenee.
– Koko rakennuskantamme korjaustarpeen on arvioitu olevan tällä hetkellä 30−50 miljardia euroa, josta asuinrakennusten osuus on yli puolet. Asuntokannan korjaustarpeen onkin arvioitu olevan vuosina 2016−2025 arvoltaan noin 1,9 miljardia euroa vuosittain, Kulomäki sanoo.
Kiinteistöalan Kustannus, Lexia Asianajotoimisto ja SKH-Isännöinti järjestivät korjausrakentamisen haasteisiin ja valtion elvytysrahan hyödyntämiseen paneutuvaan seminaarin Helsingissä 5.11.2013. Tilaisuudessa esiteltiin aiheeseen liittyvät uutuuskirjat Hyvä hallintotapa taloyhtiössä ja Taloyhtiö korjausrakennuttajana, jotka auttavat taloyhtiötä ja taloyhtiön hallituksia onnistumaan korjausrakentamisessa. Samuli Koskela on yksi Hyvä hallintotapa taloyhtiössä -kirjan kirjoittajista ja Taloyhtiö korjausrakennuttajana on Juha Kulomäen kirjoittama. Molemmat kirjat on kustantanut Kiinteistöalan Kustannus.
Lisätiedot
Juha Kulomäki, teknisen isännöinnin johtaja, SKH-Isännöinti, gsm 044 334 3476, [email protected]
Samuli Koskela, asianajaja, Lexia Asianajotoimisto, gsm 040 5888 323, [email protected]
Anton Schüller, viestintä, Lexia Asianajotoimisto gsm 040 196 2522, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1