Lappeenranta-seminaariin ohjelmaan kuului parin vuoden tauon jälkeen Lappeenranta-tunnustuspalkinnon luovuttaminen hyvälle työelämän kehittäjälle. Palkittavaksi haettiin kuluvana vuonna hyviä kehittämistarinoita. Ilmiantoja pyydettiin kunta-alan organisaatioista ja työpaikoista, joissa työelämän laatua on kehitetty tuloksellisesti ja yhteistyössä henkilöstön kanssa.
Tunnustuspalkinnon saajan valitsi Lappeenranta-seminaarin suunnittelutyöryhmä. Ilmiannetuista esimerkeistä työryhmä päätyi palkitsemaan kaksi organisaatiota.
Palkinnon saivat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja Helsingin kaupungin Stara.
Vuoden 2015 tunnustuspalkinnot luovutettiin Lappeenranta-seminaarissa 20.8.2015. Tunnustuspalkintoina luovutettiin Ylämaan spektroliitistä valmistetut pyramidit sekä taiteilija Heli Pukin maalaamat kunniakirjat.
Suunnittelutyöryhmä totesi perusteluissaan, että Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän esimerkki on tämän päivän muuttuvan kunta-alan oikea kehitystarina, jossa vaikeasta taloudellista tilanteesta huolimatta on kyetty parantamaan tuloksellisuutta omana työnä ja henkilöstön hyvinvointi säilyttäen.
Helsingin kaupungin Stara on puolestaan erinomainen esimerkki teknisen toimen työhyvinvointihankkeesta, jossa toimintaprosesseja ja hyvinvointijohtamista on onnistuttu edistämään yhteistyössä henkilöstön kanssa. Seminaarin suunnittelutyöryhmä halusi nostaa Staran esille myös siksi, että teknisen puolen hyvät hankkeet ovat viime vuosina sote-uudistuksen pyörteissä jääneet muiden alojen varjoon.
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on 13 kunnan omistama koulutus- ja kehittämisorganisaatio. Koulutuskuntayhtymän tehtävänä on kehittää ammatillista osaamista työelämä- ja yksilölähtöisesti koko maakuntaa palvellen. Toimintaa toteuttavat Pohjois-Karjalan ammattiopistot ja Pohjois-Karjalan aikuisopisto. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on palkittu usealla ammatillisen osaamisen laatupalkinnolla.
Helmikuussa 2015, ensi kertaa tutkimuksessa mukana ollut Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä sijoittui Suomen parhaat työpaikat –tutkimuksessa, sen Suuret organisaatiot -sarjassa sijalle 5. Kaiken kaikkiaan ko. sarjassa oli mukana 19 yritystä.
Opiskelijoita koulutusyksiköissä on noin 7 500. Henkilöstöä koulutuskuntayhtymän palveluksessa on noin 1 000, joista noin 660 on opetushenkilöstöä.
Vuosikymmenen alussa toimeenpantujen valtiontalouden sopeuttamistoimenpiteiden johdosta myös Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä joutui merkittävällä tavalla sopeuttamaan toimintaansa. Kuntayhtymässä todettiin, että entisellä toimintamallilla ei kerta kaikkiaan voinut enää jatkaa. Koska koulutuksen tasosta ei haluttu säästöpaineiden alla tinkiä, oli tarve kehittää organisaation toimintaa muilla keinoin. Jostain oli luovuttava, mutta samalla tunnistettiin tarve kehittää organisaatiota.
Organisaation toimintaa ja keskustelukulttuuria lähdettiin kehittämään dialogisella tavalla. Muutoshankkeessa todettiin seuraavat päävaiheet: päämuutoksen jäsennys, karsintakriteerien löytäminen ja yhdessä sopiminen, uuden toimintatavan luominen sekä nopeiden osaprojektien toteuttaminen tarvittaviin alakohtiin. Linjaukset tehtiin yhteistyössä henkilöstön kanssa oppilaitosten tasolla ja paikallisissa hankkeissa. Erityistä huomiota kiinnitettiin tapaan, jolla käytännön muutoksia vietiin läpi. Valmisteluun otettiin mukaan juuri niitä henkilöitä, keihin muutos kohdistui. Kokonaisuus sai nimen Dialogia-hanke. Hanketta toteutettiin vuosina 2012 – 2014. Itse työ tehtiin pääosin omin voimin.
Suurista muutoksista huolimatta monet keskeiset toimintaa kuvaavat mittarit kehittyivät hankkeen aikana myönteiseen suuntaan. Koulutuskuntayhtymän taloudellinen tilanne parani. Opiskelijoiden päättökyselyssä oppilaitokselleen antaman palautteen yleisarvosana nousi. Myös henkilöstöilmapiiri kehittyi myönteisesti. Tulos on erittäin hyvä tilanteessa, joka sisälsi jopa henkilöstön irtisanomisia.
Dialogia-hanke osoitti, että hyvä suunnittelu ja vuoropuhelu ovat muutoksessa tärkeitä. Aktiivinen osallistuminen sitouttaa henkilöstöä, paljastaa väärinkäsityksiä ja mahdollistaa kokemuksen jakamisen. Muutoksen suunniteltu läpivieminen luo ihmiselle vakautta ja ennakoitavuutta sekä edistää kykyä käydä toisia arvostavaa keskustelua.
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on esimerkillisesti onnistunut tuloksellisuutensa kehittämisessä tavalla, josta rakenneuudistusten puristuksessa voimme ottaa oppia.
Helsingin kaupungin Stara
Stara on Helsingin kaupungin rakentamispalvelu, joka hoitaa katuja, puistoja ja luonnonmukaisia alueita, korjaa rakennuksia sekä tarjoaa logistiikan ja teknisen alan asiantuntijapalveluja. Staran juuret ovat jo vuonna 1878 perustetussa rakennuskonttorissa, jonka tehtävänä oli hoitaa kaupungin kiinteää omaisuutta rakennus- ja korjaustöineen. Näinä vuosina staralaiset ovat oppineet tuntemaan Helsingin kadut ja korttelit, puistot ja puutarhat, metsät ja saaret, tammet ja vaahterat. Tänä päivänä pääkaupungistamme huolehtii Starassa noin 1 600 eri alojen ammattilaista.
Starassa pysähdyttiin vuonna 2011 perustavanlaatuisten haasteiden äärelle. Sairauspoissaolojen ja työtapaturmien määrät olivat kestämättömän korkeita. Joka viides staralainen koki työkyvyn menettämisen tai osatyökykyisyyden uhkaa. Starassa todettiin, että sen toimintamalli ei enää toteuttanut kunnolla strategisia tavoitteita eikä sen toiminta ollut kustannustehokasta.
Edellä kerrotuista syistä päätettiin Starassa kehittää strateginen työhyvinvointiohjelma vuosille 2011 – 2014. Ohjelman nimeksi annettiin Stydi. Päätös ohjelman käynnistämisestä tehtiin johdon ja henkilöstön yhteistyönä. Lähtöajatus oli, kun työhyvinvointi lisääntyy, myös taloudelliset tulokset paranevat.
Starassa työhyvinvoinnilla tarkoitetaan sujuvaa työtä ja hyvää työilmapiiriä. Stydi -ohjelman tavoitteet, rakenne ja seuranta sovittiin yhdessä. Stydin tavoitteena oli työn tuottavuuden kasvu, Staran kilpailukyvyn paraneminen, yhteisten menettelytapojen luominen ja vakiinnuttaminen sekä työhyvinvoinnin lisääntyminen. Staralaiset haluttiin terveinä vanhuuseläkkeelle.
Stydin tehtävä oli tarjota kaikille staralaisille välineitä osallistua oman ja työyhteisön työhyvinvoinnin kehittämiseen. Mottona oli ”Kun pidämme Staralla itsestämme ja toisistamme huolta, voimme pitää myös Stadista hyvää huolta”.
Käytännnössä Stydiä toteutettiin strategiaa tukevilla hankkeilla. Nämä sisälsivät parhaiden käytäntöjen etsimistä, kehittämistä ja jakamista. Ohjelman tehtävänä oli myös löytää työhyvinvoinnin kannalta keskeisiä yhteistyökumppaneita. Strategiaa tukevia hankkeita olivat:
Työyksiköissä toteutettiin lisäksi seuraavat hankkeet:
Stydin avulla voitiin antaa kasvot Staran työhyvinvoinnille. Se viritti staralaisia ajattelemaan asiaa laajemmin ja antoi työhyvinvoinnin johtamiselle todellisia työkaluja, joista esimerkkinä on varhaisen tuen keskustelun tueksi tehty VatuPassi.
Menettelytapojen ja työkalujen jalkauttaminen on ollut aktiivista myös toteutetun ohjelman jälkeen.
Stydi -ohjelma on oivallinen esimerkki työhyvinvoinnin kokonaisvaltaisesta johtamisesta.
Tiedustelut ja haastattelupyynnöt:
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä
Kuntayhtymän johtaja Ilkka Pirskanen
puh. 050 566 9301
[email protected]
www.pkky.fi
STARA, Helsingin kaupunki
Johtava henkilöstöasiantuntija Pirkko Härkönen
p. 050-559 2160
[email protected]
www.hel.fi
Lappeenrannan kaupunki
Henkilöstöjohtaja, seminaarin koordinaattori Päivi Savilampi
puh. 040 577 9235
[email protected]
www.lappeenranta.fi
Lappeenranta on kansainvälinen yliopisto- ja matkailukaupunki logistisesti merkittävällä alueella Kaakkois-Suomessa, EU:n ja Venäjän rajalla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), innovatiivinen toimintaympäristö, osaava työvoima ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista ja laajentamista noin 73 000 asukkaan kaupungissa. Lappeenrannan saavutettavuus on erinomainen kansainvälisen lentokentän ansiosta. Saimaan rannalla sijaitsevassa kaupungissa arvostetaan ympäristön puhtautta ja asuinalueiden viihtyisyyttä. www.lappeenranta.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1