Villiintyneet kissalaumat työllistävät eläinsuojelutoimijoita lisääntyvässä määrin. Isoissa kissalaumoissa elävillä kissoilla on paljon tarttuvia tauteja, sisäsiittoisuudesta johtuvia epämuodostumia, aliravitsemusta sekä ulko- ja sisäloisia.
Villiintyneillä kissalaumoilla eli kissapopulaatioilla tarkoitetaan joukkoa leikkaamattomia kissoja, jotka lisääntyvät hallitsemattomasti. Tyypillisesti lauma syntyy, kun pihapiiriin ilmestynyttä, leikkaamatonta kissaa aletaan ruokkia. Kissa on nopea lisääntyjä, joten pian pihapiirissä pyöriikin jopa kymmeniä kissoja.
– Monesti kissalauma asuu yksinasuvan ihmisen pihapiirissä. Eläinmäärän holtiton lisääntyminen liittyy usein ihmisen henkisen pahoinvoinnin kasvuun, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Mira Ekholm-Martikainen.
Isoissa laumoissa pitkään eläneet kissat eivät enää totu ihmisen käsittelyyn. Jos nuoret pennut saadaan hoitoon riittävän varhain, sosiaalistuvat ne yleensä lemmikiksi sopiviksi. Suuri osa aikuisista kiinni otetuista kissoista joudutaan kuitenkin liian arkoina ja pelokkaina lopettamaan.
– Jos kissalaumasta kiinni otettua, sairasta ja villiintynyttä kissaa ei pysty edes lääkitsemään, on eläinsuojeluteko lopettaa se nopeasti ja kivuttomasti. Jokaiselle kissalle, joka vähänkään vaikuttaa siltä, että se voisi sopeutua käsittelyyn ja ihmisen kanssa asumiseen, pyritään järjestämään mahdollisuus sopeutua kotikissaksi, sanoo Ekholm-Martikainen.
SEYn vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat törmäävät villiintyneisiin kissalaumoihin yhä useammin. SEYn eläinsuojeluneuvojien viime vuoden neuvontakäyntitilastojen mukaan kissamäärä käyntipaikkaa kohden on kasvanut. Yksi syy siihen, että kissalaumat tulevat eläinsuojelutoimijoiden tietoon yhä useammin, on tiedon lisääntyminen ongelmasta.
– Varmasti villiintyneitä kissalaumoja on aina ollut, mutta nyt niistä puhutaan enemmän ja ihmiset puuttuvat niihin herkemmin.
Tehokkaimpana keinona kissapopulaatioiden ehkäisemiseksi pidetään ulkoilevien kissojen leikkauttamista sekä kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja omistajatietojen rekisteröintiä.
Suomen löytökissoista vain noin viisi prosenttia haetaan takaisin omaan kotiinsa. Usein syynä on omistajan haluttomuus maksaa kissan hoitopäiviltä koituneita kuluja. Jos kissalla olisi tunnistusmerkintä josta omistajatiedot selviävät, löytäisi huomattavasti useampi kissa takaisin kotiin. Kuntien löytöeläintoiminnasta aiheutuvat kulut laskisivat, kun kissan hoidosta aiheutuneet kulut voisi periä sen omistajalta.
Myös Euroopan komission mukaan EU-jäsenmaissa tulisi ottaa käyttöön systemaattinen koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti. Euroopan parlamentti kannatti helmikuussa 2016 päätöslauselmaa, jonka tavoitteena on lopettaa koirien ja kissojen laiton kauppa EU-maissa. Pääkeino tavoitteen saavuttamiseksi olisi yhtenäisen koirien ja kissojen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintijärjestelmän luominen EU-alueelle. EU-maista kissojen rekisteröinti on jo pakollista Kreikassa, Ranskassa ja Slovakiassa.
Kissojen ja koirien pakollisen tunnistusmerkinnän ja omistajatietojen rekisteröinnin avulla voitaisiin ehkäistä myös pentutehtailua.
Lisätiedot:
Kuvat: Päivi Mäki
Suomessa hylätään vuosittain arviolta noin 20 000 kissaa. Kunnalliset löytöeläintalot eivät pääsääntöisesti ota vastaan villiintyneitä kissoja. Villiintyneiden kissalaumojen auttaminen ei kuulu myöskään eläinsuojeluviranomaisille. Käytännössä villiintyneiden kissojen auttaminen jää vapaaehtoisten toimijoiden harteille.
SEY vaatii eläinsuojelulakiin myös muita keinoja löytökissaongelman ratkaisemiseksi. Kunnallisen löytöeläintoiminnan kilpailutuksessa tulee ottaa kriteereiksi hinnan lisäksi henkilökunnan ammattitaito ja eläinten pito-olosuhteet. Kissojen ja muiden pienikokoisten harraste-eläinten kiinniotto ja kuljetus löytöeläintaloon sekä niistä koituneet kustannukset tulee määrätä kuntien tai valtion vastuulle. Nyt kiinniotto ja kuljetus kuormittavat kohtuuttomasti vapaaehtoisia toimijoita sekä ajallisesti että taloudellisesti. Kissat tulee kastroida tai steriloida ennen luovutusta uuteen kotiin.
Jos haluat antaa kissalle kodin, ota yhteys lähimpään SEYn jäsenyhdistykseen. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.sey.fi. Osoitteessa www.kodittomat.info löytyy suomalaisten eläinsuojeluyhdistysten kautta kotia etsiviä eläimiä.
Kissojen ja koirien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on myös yksi SEYn ja Animalian Eläinlaki-kampanjaa, jolla vaaditaan Suomeen maailman edistyksellisintä eläinsuojelulakia. Vetoomuksen on allekirjoittanut jo yli 40 000 ihmistä. Lisätietoa kampanjasta: www.eläinlaki.fi
Haastattelut:
Mira Ekholm-Martikainen
SEYn vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja
p. 050 353 7884
[email protected]
Maria Lindqvist
vs. toiminnanjohtaja
P. 050 371 2740
[email protected]
Annukka Seppävuori
vs. viestintäpäällikkö
P. 050 557 2463
[email protected]
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto on vuodesta 1901 eläinsuojelutyötä tehnyt Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. SEYn toimialaan kuuluvat kaikki eläimet ja liiton toiminta kattaa koko maan.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1