Jyväskylän kaupungin palveluasumisen ja pitkäaikaishoidon henkilöstön työpäivästä kului iso osa muuhun kuin varsinaiseen hoitotyöhön. Kehityshankkeella ruoka-, pyykki- ja siivousrumba siirrettiin tukipalveluhenkilöstölle. Kun osaajat saivat keskittyä omaan työhönsä, se näkyi nopeasti hoivan laadussa ja työhyvinvoinnissa.
Monessa kunnallisessa palveluasumisen ja pitkäaikaishoidon yksikössä hoitohenkilökunta tekee lähes kaikkia päivittäin eteen tulevia töitä, muun muassa ateriajakelua, astioiden pesua ja pyykkihuoltoa sekä kuljetuksia ja muita huoltotehtäviä. Samalla moni alan ammattilainen kokee, etteivät aika ja voimat riitä siihen kaikkein tärkeimpään eli asiakkaalle tehtävään hoito- ja hoivatyöhön.
Jyväskylässä vuosien saatossa jatkuvasti pahentuneeseen pulmaan päätettiin tarttua tosissaan. Sairaanhoitajien ja lähihoitajien työnkuvista ja työajan jakautumisesta oli toki kertynyt "mutu-tuntumaa", mutta Uudistuvat työnkuvat-hankkeessa sitä kartoitettiin kattavalla työajan seurannalla, jossa olivat mukana myös esimiehet.
Projektipäällikkö Ulla Halosen mukaan tulokset olivat kiistattomia ja jopa mykistäviä. Ne osoittivat, ettei pelkkä hoitomitoitus vielä kerro, mihin henkilöstön työaika oikeasti kuluu. Hoitomitoituksen sijaan pitää tarkistaa, että henkilöstön kokonaisrakenne vastaa yksikön tehtäviä.
"Määrittelemällä työnkuvat uudelleen sekä järkeistämällä ja osin ulkoistamalla palveluja oli hoitotyöhön saatavissa jopa 25 prosenttia lisäresursseja", Halonen tiivistää.
Muutosta vietiin asteittain läpi henkilöstön työpajoissa ja oppimiskahviloissa. Tulokset ovat olleet positiivisia.
"Hoidon ja hoivan laatu on parantunut, ergonomisuus ja asiakasturvallisuus ovat lisääntyneet. Lisäksi hoitajilla on entistä enemmän aikaa ulkoiluun ja yhteiseen toimintaan asiakkaiden kanssa", hän listailee.
Myös työmotivaatio, sitoutuminen ja vastuunotto ovat mielekkäiden ja omaa koulutusta vastaavien tehtävien myötä nousseet selkeästi. Kiinnostus lisäkoulutusta ja oman työn kehittämistä kohtaan on niin ikään virinnyt selvästi.
"Tiimityön merkitys on korostunut ja toisen ammattiryhmän tekemää työtä arvostetaan ihan eri tavalla kuin aiemmin. Jos esimies sattuu olemaan poissa, porukka miettii itsenäisesti, miten tehtävistä selvitään", Halonen kertoo.
Tekesin asiantuntijan Petteri Halmeen mielestä Jyväskylä on oiva esimerkki siitä, kuinka hoitoalan työhön saadaan mielekkyyttä, positiivisuutta ja myös uudenlaista kiinnostusta. Alan haaste on tulevina vuosina kasvava asiakaskunta, jonka hoitamiseen tarvitaan myös nuorempia käsipareja.
"Kun oikeat henkilöt ovat heille oikeissa paikoissa, työmotivaatio nousee, työssä jaksetaan paremmin ja sairauspoissaolot vähenevät. Samalla asiakas saa parempaa hoitoa ja palvelua ilman, että kustannukset nousevat", Halme tiivistää.
Hankkeen tuloksia viedään eteenpäin Jyväskylän muissa yksiköissä ja tulossa on myös opaskirja.
"Tällaisten esimerkkien kautta opitaan kehittämään omaa toimintaa, ollaan vähän valmiimpia muutoksiin ja osataan tarttua ongelmiin myös itse", Halme lisää.
Ulla Halonen, projektipäällikkö
Jyväskylän kaupunki, vanhus- ja vammaispalvelut
puh. 014 266 1955
ulla.halonen(at)jkl.fi
Teksti: Recommended Finland/Timo Sormunen
Kuva: Pirjo Ala-Hynnilä/Jyväskylän kaupunki
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Viestintäpäällikkö Pia Mörk, Tekes
puh. 050 5577 713, pia.mork (at) tekes.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1