Kiinteistöjen kokonaistalouden kannalta kannattavimpia korjauskohteita ovat usein pienehköt hienosäädöt ja korjaukset talotekniikkaan. Näissä takaisinmaksuaika saatetaan laskea kuukausissa.
Talotekniikka vanhenee yleensä nopeammin kuin itse kiinteistö, joten pelkkä peruskorjausten yhteydessä tehtävä talotekniikan uusiminen ei riitä, vaan siihen liittyviä pienempiä korjauksia joudutaan tekemään myös peruskorjausten välillä. Niillä voidaan samalla pienentää energiankulutusta, parantaa käyttäjien olosuhteita ja lisätä kiinteistön arvoa.
Energiansäästöön panostetaan
Lähtökohtana energiankulutuksen vähentämiselle on nykytilanteen analysointi ja sen jälkeen etsitään helpot ja järkevät kohteet, joista säästöjä voidaan saada aikaan. Näistä pienistä puroista, joita ovat mm. erilaiset säädöt ja käytön sekä ylläpidon optimointi, saattaa kasvaa isokin euromääräinen summa.
– Taajuusmuuttajien vaihtamisella, pumppujen ja automatiikkalaitteiden päivittämisellä entistä täsmällisimmiksi ja energiatehokkaammiksi, uutta anturiteknologiaa ja mittausautomaatiota, esimerkiksi läsnäolotunnistimia ja hiilidioksidimittareita lisäämällä, saavutetaan usein suhteellisen pienillä panostuksilla merkittäviä säästöjä energiankulutuksessa. Samalla kiinteistön käyttäjien olosuhteet paranevat, luettelee Raklin tekninen johtaja Ilpo Peltonen helposti toteutettavia ja kannattavia kiinteistöjen korjauskohteita.
Myös valaisinjärjestelmien uudistaminen led-teknologiaan pohjautuvaksi ja valaistuksen älykäs ohjaaminen läsnäolon ja luonnonvalon mukaan voi vähentää valaistukseen käytetyn energian jopa alle puoleen aiemmasta.
– Talotekniikan käyttöaikoihin kiinnitetäänkin nykyään huomiota. Ennen laitteille asennettiin vakiokäyntiajat, nyt pyritään ottamaan huomioon todelliset tarpeet ja käyttämään energiaa kuluttavia laitteita vain tarpeeseen, selvittää Peltonen.
Tekniikan nopea kehitys tuo mukanaan ratkaisuja, joita ei vielä muutama vuosi sitten pidetty järkevinä Suomessa. Tällainen on mm. aurinkoenergian hyödyntäminen, jota yhdessä mm. maalämmön ja maakylmän kanssa yhdistetään nykyisin perinteisten energiamuotojen kanssa. Teksti: Maija-Liisa Saksa