Tässä on toinen osa Auto- ja Tieforumin ELY-keskuksille lähettämästä kyselystä koskien Suomen teiden kuntoa. Kyselyyn vastasi puolet ELY-keskuksista. Kyselyn arkaluontoisuuden vuoksi emme julkaise yksittäisten vastaajien kommentteja vaan teimme yhteenvedon. Kysely on kuitenkin otoksena edustava, koska vastaukset tulivat tasaisesti eri puolelta Suomea. Auto- ja Tieforumiin kuuluu 27 autoalan järjestöä.
Kysymykset ovat juttupohjan lopussa. Paikallisen värin saatte kyselemällä levikkialueenne ELY-keskuksilta. Kyselyn ensimmäinen osa lähetettiin 7.2.
-----
ELY-keskukset muistuttavat:
Tiestön kuntoonlaitto kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan
Huhtikuun 2011 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmaan tulee selvästi kirjata, että Suomen tiestö on korjattava nykyisiä logistisia tarpeita vastaavaksi. – Lähes 1,5 miljardiin euroon venähtänyt teiden korjausvelka edellyttää tuntuvaa rahoituksen nostoa, ELY-keskusten liikenneasiantuntijat muistuttavat huolestuneina.
Vain hyvät tiet takaavat ihmisten ja tavaroiden turvallisen liikkumisen maanteillä. Pääväylien lisäksi myös alemman asteinen tieverkko on laitettava kuntoon. Muutoin maaseudulla asuvien ihmisten liikkuminen vaikeutuu, ja sosiaalinen eriarvoisuus kasvaa.
Suomen tiestön huononeminen on valtakunnallinen ongelma. Liki puolet Suomen ELY-keskuksista, tasaisesti eri puolilta maata, vastasi Auto- ja Tieforumin teettämään kyselyyn, jossa kartoitettiin tiestön kuntoa ja pyrittiin löytämään keinoja kunnon parantamiseen. Vastausten mukaan tilanteen selkeyttäminen vaatisi tuntuvia uudistuksia aina valtiontalouden ohjausjärjestelmää myöten.
Kaikki kyselyyn vastanneet keskukset toivottaisivat tervetulleeksi uudistuksen, jossa valtion budjetissa eroteltaisiin toisistaan käyttömenot ja investoinnit. Vaikka perusväylänpito ja suuret kehittämishankkeet on jo nyt erotettu toisistaan, nähtiin ehdotettu jako hyödyllisenä ja mielenkiintoisena ajatuksena.
– Suurin hyöty koituisi siitä, että pystyttäisiin selkeästi erottamaan, mitkä ovat vuosikuluja ja mitkä pitkävaikutteisia investointeja, eteläsuomalaisesta keskuksesta sanotaan.
Määrärahat indeksiin
Keskukset ovat yksimielisiä myös siitä, että ylläpito- ja korvausinvestointien määrärahat tulisi sitoa indeksiin, mikä vakauttaisi toimintaa ja helpottaisi pitkän tähtäimen suunnittelua.
Vastaajien mielestä kansanedustajat eivät ajattele maan kokonaisetua väylien rakentamisessa ja vanhojen korvaamisessa. Erään ELY-keskuksen liikenneasiantuntijan mukaan ongelma juontuu myös siitä, että kansanedustajilta ei edellytetä asioita kohtaan riittävää perehtyneisyyttä.
"Kansanedustajien enemmistön mielenkiinto on kohdistunut enemmän isoihin kehittämishankkeisiin kuin perusväylänpitoon."
– Määrärahojen lisäämisvaateet on torjuttu kireällä taloustilanteella ja valtion velkaantumisella, Pohjois-Suomesta todetaan.
Kehitteillä olevaan valtio-omisteiseen Infra Oy:öön vastaajat suhtautuivat varovaisen toiveikkaasti. Infra Oy toimisi eräänlaisena välikätenä suurten uusien väylähankkeiden rahoittajana. Osa keskuksista piti ajatusta erittäin kannatettavana.
Infra Oy mahdollistaisi suurten investointien rahoitustarpeen jaksotuksen pitkälle aikavälille hyödyntäen valtion edullista lainakorkotasoa.
Kehysbudjetointi on joustamaton
Vaalikauden mittainen kehysbudjetointi ei keskusten mukaan ole riittävä, sillä kehys on nykyisellään asetettu liian alhaiselle tasolle, eikä joustovaraa ole ollut tarpeeksi. Koska lain mukaan vastuu tiestön turvallisesta kunnosta on viimekädessä valtiolla, tulisi siihen myös panostaa rahaa sen mukaisesti.
Teksti: Janne Malinen
ELY-keskukset vastasivat seuraaviin kysymyksiin:
1. Pitäisikö valtion budjetissa erottaa toisistaan käyttömenot ja investoinnit (= uusien väylien rakentaminen)? Jos pitäisi, mikä olisi siitä koituva hyöty?
2. Pitäisikö ylläpito- ja korvausinvestointien määrärahat sitoa indeksiin? Ja jos pitäisi, mikä olisi hyöty?
3. Onko Suomen tiestöön liittyvä päätöksenteko Suomessa liian politisoitunut siten, etteivät päättäjät, eli kansanedustajat, pysty suunnittelemaan uusien väylien rakentamista ja vanhojen korjaamista maan kokonaisetua ajatellen eli tavaravirtojen ja määrien sekä kansalaisten liikkumistarpeiden mukaan?
4. Mitä mieltä olette kehitteillä olevasta valtio-omisteisesta Infra Oy:stä, joka toimisi eräänlaisena välikätenä suurten uusien väylähankkeiden rahoittajana. Hyödyt ja haitat?
5. Onko vaalikauden kestävä kehysbudjetointi onnistunut, riittävän joustava, jne. järjestelmä tienrahoituksessa? Vai toivoisitteko vaihtoehtoja sen varalta, että tilanteet muuttuvat ja syntyy yllättäviä uusia tarpeita, kuten esim. kaivosyhtiöiden tiehankkeet?
6. Pitäisikö seuraavaan hallitusohjelmaan selvästi kirjata, että Suomen tiestö on laitettava 1990-luvun alun tasoiseen kuntoon?
7. Kenellä on viime kädessä vastuu tiestön kunnosta?
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1