Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) pop-/jazzmusiikinopiskelijat ovat perehtyneet hard bopiin jazzkitaramaestro Niklas Winterin johdolla alkusyksystä asti. Työn tulokset kuullaan torstaina 28.2. klo 19 Valve-salissa (Hallituskatu 7, Oulu). Oulu Jazz Messengersin jälkeen esiintyy väkevää ja hienostunutta akustista jazzia tarjoileva Jaska Lukkarisen trio. Liput 7/5 euroa.
Muusikot
Hard bop syntyi 1950-luvun puolivälissä, kun newyorkilaiset jazzmuusikot, pianisti Horace Silver ja rumpali Art Blakey ensimmäisten joukossa, halusivat saada yleisön takaisin jazzmusiikin pariin.
Bebopin kulmikas rytmiikka, kromaattinen sävelkieli ja virtuoosinen ilmaisu olivat karkottaneet jazzin viihdekäyttäjät, ne jotka vielä 40-luvulla olivat tanssineet letkeästi svengaavan big band -musiikin tahdissa. 50-luvun alussa afroamerikkalaisen musiikin valtavirta oli kääntynyt jazzista rhythm & bluesiin, ja USA:n länsirannikolla tehty rauhallisempi cool jazz vetosi pääasiassa yliopistojen valkoihoiseen beat-sukupolveen.
Varhaisten hard bop -muusikoiden missio oli selvä: he halusivat yhdistää bebopiin elementtejä r&b:stä ja gospelista, jotta afroamerikkalainen yleisö löytäisi takaisin jazzklubeille ja levykauppoihin. Melodioihin ilmestyi bluesista ja r&b:stä tuttuja call-response -fraaseja ja selkeälinjaista laulullisuutta, rytmisektiot alkoivat viljellä tarttuvia, tanssittavia riffejä ja big band -musiikille ominaisia synkopoituja komppi-iskuja ja sooloissa vuorottelivat bebop-linjat ja rouhea blues.
Pian hard bopista innostuivat muutkin muusikot, ja mainittujien suunnannäyttäjien ohella hard bopin kovimpaan ytimeen kuuluu Hank Mobleyn, Dexter Gordonin, Johnny Griffinin, Cannonball Adderleyn, Lee Morganin, Wynton Kellyn ja Bobby Timmonsin tuotanto. Myös muutamat jazzin suuret visionäärit, jotka myöhemmin jatkoivat muihin suuntiin, soittivat 50–60-luvun vaihteessa hard bopia. Heistä mainittakoon Miles Davis, John Coltrane, Sonny Rollins, Wayne Shorter, Joe Henderson ja Herbie Hancock.
Hard bopin suosiota levittivät levymerkit kuten Prestige, Riverside, Verve ja ennen kaikkea Blue Note, joka julkaisi huomattavan osan aikakauden klassikkolevyistä huolella mietityissä, tyylikkäissä kansissa. 60-luvun lopulle tultaessa hard bopin kultakausi oli ohi, ja sen lippua jäi sinnikkäästi kantamaan vain Art Blakeyn yhtye Jazz Messengers, joka toimi 80-luvun loppuun asti eräänlaisena korkeakouluna yhä uusien sukupolvien lahjakkaimmille nuorille jazzmuusikoille.
Lisätietoja
Samuli Mikkonen, pop- ja jazzmusiikin lehtori, 010 272 2790, 040 141 5041, [email protected]
Oulun seudun ammattikorkeakoulusta (Oamk) valmistuu aitoja ja osaavia ammattilaisia työelämän tarpeisiin. Meillä on noin 9 000 opiskelijaa ja 800 työntekijää. Toimimme Oulussa, Oulaisissa ja Raahessa. Lisäksi projektiluonteista toimintaa on useilla paikkakunnilla Pohjois-Suomessa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1