Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Metalliteollisuus » Budjettiesityksessä apuja pienten yritysten uudistumiseen

Teknologiateollisuus ry

Budjettiesityksessä apuja pienten yritysten uudistumiseen

Tiedote.
Julkaistu: 30.08.2012 klo 15:43
Julkaisija: Teknologiateollisuus ry

Teknologiateollisuuden mielestä budjettiesitys antaa eväitä pienten yritysten kilpailukyvyn parantamiselle ja uudistumiselle. Rikkidirektiivin ja päästökaupan kilpailuhaittojen kumoamiseksi ei sen sijaan tehty mitään olennaista. Hallituksen on nyt tärkeä määrittää, tahtooko se huolehtia Suomessa työllisyydestä vai työttömyydestä.

Teknologiateollisuuden mielestä hallituksen on talouskriisissä keskityttävä vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen sekä luomaan edellytyksiä yritysten uudistumiselle. Talouskriisissä tarvitaan välineitä työpaikkojen ja yritysten syntymiselle Suomeen.

- Teknologiateollisuus uskoo kasvumahdollisuuksiin. Veropolitiikan päätöksillä voidaan parantaa Suomen kilpailukykyä, mutta moni yksityiskohta jää vielä avonaiseksi, painottaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen

- Kehysriihessä tehdyt myönteiset linjaukset tutkimus- ja kehittämisinvestointien veronhyvityksestä, kaksinkertaisen poistomahdollisuuden jatkosta ja pääomasijoittamisen verokannustimesta ovat mukana hallituksen ehdotuksessa. Ne on toteutettava ilmoitetussa aikataulussa ja vähintään ilmoitetun tasoisina, toteaa Turunen.

Hoidetaanko työllisyyttä vai työttömyyttä?

Hallituksen toimissa pitää korostua kilpailukyvyn parantamiseen aidosti tähtäävät päätökset. Hallitus voi itse määrittää sen, tahtooko se huolehtia työllisyydestä vai työttömyydestä. 

Hallituksen budjettiehdotus ei tarjoa vientiteollisuudelle mitään todellista apua rikkidirektiivin ja päästökaupan aiheuttamien kilpailuhaittojen mitätöimiseen. Nykytasolla pelkästään rikkidirektiivin kustannukset vastaavat 12 000 henkilön vähentämistä vastaavaa summaa joka vuosi.

- Rikkidirektiivi ja päästökauppa nostavat lähivuosina suomalaisen vientiteollisuuden kustannuksia dramaattisesti. Tarjoamme omin toimin kilpailijamaille sellaisen edun, että ilman merkittäviä kompensaatioita vaikutukset työllisyyteen ovat suuret. Tältä osin budjettiesitys on suuri pettymys. Tosiasiat on pakko tunnustaa ja jatkovalmistelussa on tehtävä vaikuttavampia päätöksiä, painottaa Turunen. 

- Suomessa on maailman parasta osaamista usealla alalla ja sen rakentaminen on pitkäjänteistä toimintaa. Innovaatio- ja yliopistorahoitusta ei saa vaarantaa lyhytjänteisillä säästöillä. Tekesin, SHOKien, VTT:n ja Suomen Akatemian toimintaa tulee kehittää tehtyjen selvitysten ja arviointien pohjalta. Valtiovallan on pidettävä kiinni säätiöyliopistoille annetuista lupauksista, painottaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen.

Lisätietoja:  
toimitusjohtaja Jorma Turunen, puh. (09) 192 3310 ja 0500 445 444
johtaja Mika Nykänen, puh. 040 825 7329

Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka-ala. Toimialalla tehdään 80 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala vastaa 60 % Suomen koko viennistä, ja liikevaihdosta yli 70 % kertyy globaaleilta markkinoilta. Teknologiateollisuus ry:n runsaat 1 600 jäsenyritystä edustavat lähes 90 % Suomen koko teknologiateollisuudesta.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs